Hyv\u00e4t lukijat!<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4t lukijat! Olen lukuisten eri ammattieni johdosta, usealla vuosikymmenell\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt tai joutunut miten asia halutaan ilmaista, seuraamaan aitiopaikalta kansan vaaleilla valitseman johdon ohi tapahtuvaa, niin kutsumaani ep\u00e4suoraa politikointia. Asiakokonaisuus on niin laaja, ett\u00e4 siit\u00e4 voisi kirjoittaa kirjan. Sen ehk\u00e4 joskus kirjoitankin, mutta oheisen blogikirjoitukseni tarkoituksena on kiteytetysti tuoda esiin poliittisjuridinen n\u00e4k\u00f6kantani siihen, miten maatamme tulisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-95","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-valtaoppi"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"anssi","author_link":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/author\/anssi\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Valtaoppi<\/a>","rttpg_excerpt":"Hyv\u00e4t lukijat! Olen lukuisten eri ammattieni johdosta, usealla vuosikymmenell\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt tai joutunut miten asia halutaan ilmaista, seuraamaan aitiopaikalta kansan vaaleilla valitseman johdon ohi tapahtuvaa, niin kutsumaani ep\u00e4suoraa politikointia. Asiakokonaisuus on niin laaja, ett\u00e4 siit\u00e4 voisi kirjoittaa kirjan. Sen ehk\u00e4 joskus kirjoitankin, mutta oheisen blogikirjoitukseni tarkoituksena on kiteytetysti tuoda esiin poliittisjuridinen n\u00e4k\u00f6kantani siihen, miten maatamme tulisi…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":284,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions\/284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Olen lukuisten eri ammattieni johdosta, usealla vuosikymmenell\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt tai joutunut miten asia halutaan ilmaista, seuraamaan aitiopaikalta kansan vaaleilla valitseman johdon ohi tapahtuvaa, niin kutsumaani ep\u00e4suoraa politikointia. Asiakokonaisuus on niin laaja, ett\u00e4 siit\u00e4 voisi kirjoittaa kirjan. Sen ehk\u00e4 joskus kirjoitankin, mutta oheisen blogikirjoitukseni tarkoituksena on kiteytetysti tuoda esiin poliittisjuridinen n\u00e4k\u00f6kantani siihen, miten maatamme tulisi johtaa sek\u00e4 kuinka vakavaksi ep\u00e4suorapolitikointi ja vallank\u00e4ytt\u00f6 maassamme on p\u00e4\u00e4ssyt.
Jos vastaani tulisi ala-asteik\u00e4inen henkil\u00f6 ja kysyisin h\u00e4nelt\u00e4; kuka Suomea johtaa, saisin todenn\u00e4k\u00f6isesti vastaukseksi, ett\u00e4 presidentti. Jos esitt\u00e4isin saman kysymyksen ala-asteen ylimpien luokkien oppilaalle, joka jo seuraa valtion tapahtumia vastaus olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4ministeri. Molemmat vastaukset ovat eritt\u00e4in hyvi\u00e4, lasten suusta kuuluu usein totuus. Itsekkin voisin juridisesti ja poliittisesti allekirjoittaa j\u00e4lkimm\u00e4isen, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maamme ylint\u00e4 valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri, tai n\u00e4in tulisi olla. Olen per\u00e4\u00e4nkuuluttanut aina vahvan johtajan\/johtajien tarvetta. Parlamentaarisessa yhteiskunnassa kansan valtamandaattia k\u00e4ytt\u00e4vien henkil\u00f6iden tulisi todellakin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perustuslain mahdollistamia valtaoikeuksia. Jos itselleni esitett\u00e4isiin edell\u00e4 esitetty kysymys siit\u00e4 kuka johtaa maatamme, joutuisin valitettavasti rehellisyyden nimiss\u00e4 vastaamaan, ett\u00e4 \u201dJOKU\u201d. Valtatyhji\u00f6t\u00e4 ei ole, eik\u00e4 koskaan tule olemaan. Ylint\u00e4 valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joko perustuslain mukaisesti vaaleilla valittu presidentti sek\u00e4 eduskunta, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 enemmist\u00f6hallitus tai sitten joku muu.
Pohjustukseksi artikkelini tuleville osioille siteeraan kirjoittamani Mets\u00e4styskirjan lukua nro: 4, alkaen sivulta nro: 95. \u201dPerustuslain 1 luvun 2 \u00a7:n 1 momentti sek\u00e4 3 \u00a7:n 1 ja 2 momentti luovat perustan sille, miten maatamme johdetaan. Edell\u00e4 esitetyn suorana sitaattikiteytyksen\u00e4 todetaan, ett\u00e4: \u201dValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiop\u00e4iville kokoontunut eduskunta. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00e4valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eduskunta [\u2026] Hallitusvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tasavallan presidentti sek\u00e4 valtioneuvosto [\u2026]\u201d. Toisin sanoen periaate miten maatamme johdetaan sek\u00e4 miten vallitsevat ep\u00e4kohdat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisesti korjataan, on selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelty\u201d.<\/em>
K\u00e4sittelen kyseisess\u00e4 luvussa ep\u00e4suoraa politikointia harjoittavia, viherpolitisoituneita organisaatiota ja miten luvussa k\u00e4sittelem\u00e4ni toimet tulisi saada Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alaisuuteen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 (pois lukien perustuslain muutokset) pystyt\u00e4\u00e4n toteuttamaan eduskunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6ll\u00e4, toisin sanoen vahva enemmist\u00f6hallitus saa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutoshalukkuutensa lainvoimaiseksi, oli presidentti, valiokunnat tai oppositio mit\u00e4 mielt\u00e4 tahansa. Jatkan edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni, suorana sitaattina Mets\u00e4styskirjan 4 luvun sivulta nro: 121. \u201dKaikkein olennaisimpana muuttujana pid\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 koko k\u00e4sittelyn alla oleva konsepti saadaan demokraattisesti vaalien perusteella muodostettavan hallituksen ja aihealueesta vastaavan ministerin johtoon. N\u00e4in toteutuu my\u00f6s perustuslaillinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suomen kansa saa haluamansa johdon, todellinen muutos tapahtuu ja vaalituloksesta riippumattomien pysyvien n\u00e4enn\u00e4isesti politisoitumattomien virkamiesten mielivalta p\u00e4\u00e4ttyy\u201d.<\/em>
Koska perustuslaki, sen tulkitseminen ja jopa muuttaminen nousevat erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n rooliin kirjoitukseni ydinkysymyksiss\u00e4, avaan oheista lakia lukijalle kahdella suoralla sitaatilla Mets\u00e4styskirjan suurpetopolitiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 luvun nro: 11 sivulta nro: 281.\u00a0\u201dKun jatketaan valtion velvollisuudesta huolehtia omien kansalaistensa turvallisuudesta, on huomioitava maamme \u201dlains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen peruskallio\u201d, eli perustuslaki. Niin kauan, kun yksikin maamme johtava poliitikko v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Suomen olevan itsen\u00e4inen ja suvereeni valtio, perustuslain vahvaa painoarvoa ei voida sivuuttaa\u201d.\u00a0<\/em>Jatkan suorana sitaattina Mets\u00e4styskirjan sivulta nro: 282.\u00a0\u201dVaikka perustuslaki on ylin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen kokonaisuus, jopa sit\u00e4 koskien on taattu mahdollisuus, ett\u00e4 tilanteen olennaisesti muuttuessa, my\u00f6s kyseist\u00e4 lakia voidaan mukauttaa vallitsevan tilanteen vaatimalle tasolle. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan perustuslain s\u00e4\u00e4t\u00e4misj\u00e4rjestykseksi, joka maamme lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisen ylimm\u00e4n statuksen omaavana lakina toteutetaan niin kutsutulla vaikeutetulla s\u00e4\u00e4t\u00e4mismenettelyll\u00e4. Perustuslakia aikanaan muodostettaessa silloinen valtion johtomme on viisaasti ja kauaskantoisesti katsoen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n asia tai tilanne ei pysy ikuisesti muuttumattomana, ja n\u00e4in ollen kyseisen lain s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt valtiomme silloinen johto varasi itselleen ja maamme tuleville johtajille lakiin sis\u00e4\u00e4nrakennetun varauman siit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 voidaan tarvittaessa muuttaa. Edell\u00e4 mainittu on realistista ja tervett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6politiikkaa\u201d.<\/em>
Edell\u00e4 olevassa, kirjoittamani Mets\u00e4styskirjan sitaatissa esitetty lakiin sis\u00e4\u00e4nrakennettu varauma tarkoittaa kiteytettyn\u00e4, ett\u00e4 perustuslakia voidaan tarvittaessa muuttaa ja jopa varsin nopeasti. Perustuslakia voidaan muuttaa yhden eduskunnan valtakaudella, jos muutos julistetaan kiireelliseksi. Kiireelliseksi julistaminen vaatii eduskunnan viiden kuudesosan enemmist\u00f6\u00e4. Oheisessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in vakavia asioita ja \u00e4\u00e4nestys tulos voi olla hyvin tiukka. N\u00e4in ollen on otettava katsontaan eduskunnan matemaattiset suureet. Kansanedustajia on 200 henkil\u00f6\u00e4, johon sis\u00e4ltyy my\u00f6s eduskunnan puhemiesneuvosto. T\u00e4ysi-istunnossa siis yksi puhemiesneuvostoon kuuluva kansanedustaja toimii puhemiehen\u00e4 ja kyseinen henkil\u00f6 ei ota osaa \u00e4\u00e4nestykseen. N\u00e4in ollen \u00e4\u00e4nest\u00e4vi\u00e4 kansanedustajia on 199 henkil\u00f6\u00e4. Jotta perustuslain muutos voidaan julistaa kiireelliseksi, sen vaatima 5\/6 on matemaattisen tarkasti 165,83, eli \u201dvarman p\u00e4\u00e4lle\u201d py\u00f6ristettyn\u00e4 166 kansanedustajaa. Kun s\u00e4\u00e4d\u00f6smuutos on julistettu kiireelliseksi, lain muutos hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n 2\/3 enemmist\u00f6ll\u00e4 mik\u00e4 tarkoittaa 132 kansanedustajan jaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kuriositeettin\u00e4 havainnollistan edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni vallassa olevan eduskunnan voimasuhteilla. Vihreill\u00e4 ja vasemmistoliitolla on yhteens\u00e4 24 kansanedustajaa. Vaikka vihervasemmisto olisi kuinka tiukasti perustuslain kiireellist\u00e4 muutosta vastaan se ei sit\u00e4 pystyisi est\u00e4m\u00e4\u00e4n.
Kun poliittiset ja juridiset faktat on tuotu lukijalle edell\u00e4 esille, siirryn varsinaiseen kirjoitukseni konseptiin. Kuluvan vuoden loppupuolella ylitettiin vakavasti kaksi rajaa. Ensimm\u00e4inen rajanylitys alkoi suursotaa Euroopassa k\u00e4yv\u00e4n rajanaapurimme hybridivaikuttamisella, jossa Ven\u00e4j\u00e4 masinoi turvapaikan hakijoita ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n it\u00e4rajamme eri rajanylityspaikoilla. Arvioidessani tilannetta sotilaan n\u00e4k\u00f6kulmasta, en pid\u00e4 realistisena, ett\u00e4 sotaa k\u00e4yv\u00e4n valtion poliittinen ja sotilaallinen johto tarkoituksella vain aiheuttaisi \u201dpient\u00e4 kiusaa\u201d valtiolle, joka saattaa olla heid\u00e4n tulevan hy\u00f6kk\u00e4yssuunnitelmansa kohde. Ep\u00e4suorapolitikointi yhdistettyn\u00e4 valtiojohtoon, joka ei omaa vahvuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 johtajuutta, jonka perustuslaki mahdollistaa tekee maamme johtamisesta sek\u00e4 siihen liittyvist\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n akuuteista muutoksista hitaita, monimutkaisia ja osittain jopa mahdottomia. Koronapandemian aiheuttama kriisi osoitti kyseisen asian erinomaisesti. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni viitaten, pid\u00e4n eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 koko rajanylitysepisodi oli Ven\u00e4j\u00e4n testi siit\u00e4 kuinka nopeasti uusi oikeistohallituksemme saa tarvittaessa it\u00e4rajan suljettua vai saako lainkaan.
Kansan perustuslain mukaisissa vaaleissa valtamandaatin saanut tasavallan presidentti, valtioneuvosto, eli enemmist\u00f6hallitus sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes koko eduskunta katsoivat kansallisen turvallisuuden vaativan koko it\u00e4rajan sulkemista. Koko rajan sulkemiselle oli my\u00f6s kansan laaja tuki. It\u00e4rajaa ei saatu suljettua halutulla tavalla ja nopeudella sill\u00e4 oikeustieteiden tohtori Mikko Puumalainen \u201dmuisti vakavasti tittelins\u00e4 v\u00e4\u00e4rin\u201d luullen olevansa valtakunnan kansleri eik\u00e4 oikeuskansleri! Tarkennuksena viel\u00e4, Puumalainen sijaisti varsinaista oikeuskansleria. Kyseinen toimi ja viel\u00e4 se, ett\u00e4 Puumalaista toteltiin, her\u00e4tti niin allekirjoittaneessa, kansassa kuin my\u00f6s eduskunnassa laajaa laaja-alaista ihmetyst\u00e4. Ihmetyksen kiteytti hyvin eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (PS): \u201dEl\u00e4mmek\u00f6 todella sellaisessa yhteiskunnassa, jossa yksi kaveri voi torpata valtionouvoston esityksen\u201d.\u00a0<\/em>Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen mielest\u00e4ni t\u00e4ysin parlamentaristisen demokratian vastaista toimintaa kuvastaa viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 Peltokankaan Helsingin Sanomille antama toteamus, ett\u00e4: \u201dOnhan se aika mielenkiintoista, ett\u00e4 koko eduskunta tahtoo jotain. Sitten yksi kaveri k\u00e4velee huoneeseen ja sanoo ett\u00e4, sori t\u00e4m\u00e4 homma pannaan poikki\u201d.<\/em>\u00a0Edell\u00e4 kuvaamani tapahtuma on mielest\u00e4ni jopa suomalaisessa, muista maista t\u00e4ysin omintakeisessa politiikassa todella ep\u00e4terve tilanne ja Kremlin johto sai Puumalaisen toiminnalla haluamansa vastauksen.
Jos itse olisin ollut p\u00e4\u00e4ministeri, olisin k\u00e4skenyt koko it\u00e4rajan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kiinni ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4ynnist\u00e4nyt toimenpiteet, oliko apulaisoikeuskanslerin n\u00e4kemyksell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n juridista pohjaa ja jos sellaista olisi l\u00f6ytynyt, miten kyseisen lain lauserakenteen pilkun paikkaa tulisi muuttaa, jotta vastaavan kaltaista ei en\u00e4\u00e4 jatkossa p\u00e4\u00e4sisi kukaan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jos olisin ollut rajavartioston toiminnasta vastaava sis\u00e4ministeri, olisi viimeinenkin raja-asema suljettu k\u00e4skyst\u00e4ni ja valmistautuisin ottamaan vastaan p\u00e4\u00e4ministerin muodollisen kritiikin ja vihervasemmistolaisen median, koko loppuvuoden allekirjoittanutta kohtaan osoittaman suuttumuksen. Viimeisen raja-aseman p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 taas, jos olisi ollut havaittavissa laajenevaa rajanylityst\u00e4, olisin p\u00e4\u00e4llikkyysuranikin riskeeraten k\u00e4skenyt miesteni sulkea rajanylityspaikan. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni olisi ollut vahvaa johtamista!
Edell\u00e4 kirjoittamani oli kuitenkin esimerkki siit\u00e4, miten allekirjoittanut olisi kyseisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 toiminut. L\u00e4hihistoriasta l\u00f6ytyy my\u00f6s oikeasti tapahtunut esimerkki. Ottamatta laajemmin kantaa vuoden 2004 hallituksen toimintaan, kyseinen hallitus k\u00e4ytti perustuslain sille suomaa valtaa ja osoitti vahvaa johtamista vakavan luonnonkatastrofin tapahduttua Aasian suosituilla lomarannoilla tsunamin, eli valtavan hy\u00f6kyaallon iskiess\u00e4 joulukuun viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4. Vapaasti siteeraten silloinen p\u00e4\u00e4ministeri sek\u00e4 hallitus totesivat, ett\u00e4 matkustajalentokoneita muokataan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti jopa sellaisiksi, ett\u00e4 niiss\u00e4 voidaan suorittaa h\u00e4t\u00e4kirurgisia leikkauksia ja l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n katastrofialueelle hakemaan maamme kansalaiset turvaan. Kun koneet ovat l\u00e4hteneet tarkastetaan onko tarvetta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliselle \u201dpilkun viilaamiselle\u201d. Ruotsin hallitus toimi toisin ja asettui pohtimaan voiko kyseinen valtio lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 puitteissa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Aasiaan pelastuslentokoneita. Kyseinen hallitus pohti juridisen lauseen sanarakenteen muotoja viel\u00e4 silloinkin, kun suomalaiset avustuslentokoneet toimittivat katastrofialueelta pois ruotsin kansalaisia. Uskon, ett\u00e4 allekirjoittaneen ei tarvitse perustella lukijakunnalle sit\u00e4 kumman maan hallitus toimi oikein!
Kun palataan takaisin nykyhetkeen, katson, ett\u00e4 kirjoitukseni t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on otettava tarkastelun alle se mit\u00e4 perustuslaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n oikeuskanslerista ja h\u00e4nen teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n. Suorana sitaattina perustuslain 69 \u00a7:ss\u00e4 todetaan seuraavaa: \u201dValtioneuvoston yhteydess\u00e4 on oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, jotka tasavallan presidentti nimitt\u00e4\u00e4 ja joiden tulee olla etevi\u00e4 laintuntijoita. [\u2026]\u201d.\u00a0<\/em>Asiakontekstin osalta seuraava t\u00e4rke\u00e4, oikeuskanslerin toimia koskeva s\u00e4\u00e4d\u00f6s tulee esiin perustuslain 108 \u00a7:n 1 momentissa seuraavasti: \u201dOikeuskanslerin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. [\u2026] \u201dTeht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. [\u2026]\u201d.\u00a0<\/em>Oikeuskanslerista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s usein termi\u00e4; ylin laillisuuden valvoja. Kyseinen termi pohjautuu muun muassa perustuslain 112 \u00a7:n, jossa sitaattikiteytyksen\u00e4 todetaan, ett\u00e4:\u201d\u00a0Jos oikeuskansleri havaitsee valtioneuvoston tai ministerin taikka tasavallan presidentin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tai toimenpiteen laillisuuden antavan aihetta huomautukseen, h\u00e4nen tulee esitt\u00e4\u00e4 huomautuksensa perusteluineen. Jos se j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkitytt\u00e4\u00e4 kannanottonsa valtioneuvoston p\u00f6yt\u00e4kirjaan ja tarvittaessa ryhty\u00e4 muihin toimenpiteisiin. [\u2026] \u201dJos presidentin p\u00e4\u00e4t\u00f6s on lainvastainen, valtioneuvoston tulee saatuaan lausunnon oikeuskanslerilta ilmoittaa, ettei p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 voida panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, sek\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 presidentille p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen muuttamista tai peruuttamista\u201d.<\/em>
Eritt\u00e4in huomionarvoista on panna merkille, ett\u00e4 edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni sitaatit ovat oheisen asian k\u00e4sittelyn kannalta olennaisimmat perustuslailliset maininnat oikeuskanslerista ja h\u00e4nen sijaisestaan apulaisoikeuskanslerista. Kun edell\u00e4 mainittuja perustuslain kohtia aloitetaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n, tulee selke\u00e4ksi, ett\u00e4 oikeuskanslerin teht\u00e4v\u00e4 on valtioneuvoston ja presidentin virkatointen laillisuuden valvonta. Lis\u00e4ksi h\u00e4n valvoo perusoikeuksien sek\u00e4 ihmisoikeuksien toteutumista. Perustuslaki keskittyy kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti oikeuskanslerin presidentin virkatointen valvontaan, kuten edell\u00e4 olevassa 112 \u00a7:n sitaattikiteytyksess\u00e4 tulee ilmi.
Ennen kuin jatkan varsinaisen kontekstin k\u00e4sittely\u00e4, katson tarpeelliseksi ottaa kantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvontaan varsinkin, koska it\u00e4rajan sulkemisepisodissa ihmisoikeussopimusten tulkinta nostettiin esille. Ihmisoikeuskysymykset liittyv\u00e4t hyvinkin pitk\u00e4lle kansainv\u00e4lisiin sopimuksiin. Sopimus, samoin kuin laki peilaavat sit\u00e4 hetke\u00e4\/ajanjaksoa, jolloin kyseiset asiat on laadittu. Koko ajan muuttuvassa maailmassa, emme voi \u201dlukita\u201d itse\u00e4mme sopimusten pilkuntarkkoihin sanamuotoihin, jos aika on jo kulkenut kyseisen lauserakenteen ohi. Nostan\u00a0ensimm\u00e4isen\u00e4<\/em>\u00a0asiana esille niin lakeihin, kuin sopimuksiin olennaisesti liittyv\u00e4n termin \u201dlain henki\u201d. Kuten olen usein todennut, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyv\u00e4 lakeja sek\u00e4 sopimuksia harvoin saadaan kieliopilliselta asultaan t\u00e4ysin sellaiseksi, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n kohta ei mahdollistaisi mink\u00e4\u00e4nlaista tulkinnanvaraisuutta. Johtui lain tai sopimuksen tulkintatarve kieliopillisesta kirjoitustyylist\u00e4 tai olosuhteiden muuttumisesta, t\u00e4rkeint\u00e4 on pohtia mit\u00e4 lailla\/sopimuksella on ajettu takaa, mik\u00e4 on ollut se oikeushyv\u00e4 mit\u00e4 on haluttu puolustaa. Edell\u00e4 esitetty on niin kutsutun \u201dlain hengen\u201d tulkintaa. Jos valtiojohto antaa itsens\u00e4 tulla \u201dkahlituksi\u201d pelkk\u00e4\u00e4n pilkun paikkaan lauserakenteessa voi se pahimmillaan johtaa tapahtumainkulkuun, joka on itsess\u00e4\u00e4n kyseisen lain\/sopimuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen tarkoituksen vastainen.
Kirjoittamani Mets\u00e4styskirjan luvussa nro: 11, joka k\u00e4sittelee suurpetopolitiikkaa, otan sivulla nro: 284 kantaa valtiosopimuksiin. Suora sitaatti kyseiselt\u00e4 sivulta:\u00a0\u201dK\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 perustuslakia on huomionarvoisaa kyseisen lain 94 \u00a7 koskien kansainv\u00e4listen velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyv\u00e4ksymist\u00e4. Kyseisen pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentin viimeisess\u00e4 lauseessa suorana sitaattina mainitaan: \u201dEduskunnan hyv\u00e4ksyminen vaaditaan my\u00f6s t\u00e4llaisen velvoitteen irtisanomiseen\u201d, ja pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin ensimm\u00e4inen lause jatkaa samaisen asian k\u00e4sittely\u00e4 seuraavalla suoralla sitaatilla: \u201dKansainv\u00e4lisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyv\u00e4ksymisest\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nten enemmist\u00f6ll\u00e4\u201d. Toisin sanoen Suomen korkein lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 toteaa selke\u00e4sti, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 velvoitteesta voidaan irtisanoutua. [\u2026] Edell\u00e4 mainittuun kontekstiin liittyen j\u00e4lkik\u00e4teen tehdyn varauman eli niin sanotun j\u00e4lkivarauman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole t\u00e4ysin tuntematon koskien kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia\/valtiosopimuksia. Lis\u00e4ksi nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n perustuslain 94 \u00a7 3 momentin suorana sitaattina todetaan, ett\u00e4: \u201dKansainv\u00e4linen velvoite ei saa vaarantaa valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n kansanvaltaisia perusteita\u201d.<\/em>
Otin edell\u00e4 esitetyn oheiseen kirjoitukseeni osoittaakseni, ett\u00e4 kyseisten asiakokonaisuuksien perustuslaillinen ylin tulkitsija, joka voi my\u00f6s irtisanoa kansainv\u00e4lisen velvoitteen on vaaleilla kansan valitsema eduskunta, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla enemmist\u00f6hallitus. Haluan my\u00f6s painottaa, ett\u00e4 apulaisoikeuskansleri Puumalaisen asettaessa itsens\u00e4 kansainv\u00e4lisen velvoitteen ylimm\u00e4ksi tulkitsijaksi vaaransi h\u00e4n valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n kansanvaltaisia perusteita. Kansanvaltaisten perusteiden vaarantaminen on selke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Puumalainen omalla tulkinnallaan keskeytti kansan valtamandaattia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n eduskunnan sek\u00e4 valtioneuvoston toimet totaalisesti koskien rajan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 kokonaissulkua.
Kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n presidentin virkatoimien laillisuuden valvontaa, nousee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esille kansanedustaja Laakson (PS) t\u00e4ysin perusteltu julkilausuma, jossa h\u00e4n pohdiskelee apulaisoikeuskanslerin erottamista.
Lakeja ja asetuksia on pyrkimyksest\u00e4 huolimatta mahdotonta saada t\u00e4ydellisiksi. N\u00e4in ollen, aina kun havaitaan ristiriitaisuuksia, puutteita tai poliittisperusteisia muutostarpeita lakeja on t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4 tai jopa muutettava. T\u00e4m\u00e4 on yksi kansan eduskuntavaaleissa eduskunnalle eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 enemmist\u00f6hallitukselle antaman valtamandaatin keskeisi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 painotan my\u00f6s aikaisemmin kirjoituksessani esille tuomaa faktaa, ett\u00e4 my\u00f6s perustuslaki on muutettavissa ja jos muutostarpeet ovat kiireelliset, perustuslainmuutos voidaan toteuttaa vallassa olevan hallituksen toimesta edellytyksell\u00e4, ett\u00e4 5\/6 eduskunnasta \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 kiireellisyyden puolesta ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen eduskunnan 2\/3 hyv\u00e4ksyy lain. T\u00e4ten oikeuskanslerin rooli valtioneuvoston laillisuusvalvojana on ristiriitainen. Edell\u00e4 esitetyn mukaisesti, eduskunnan todetessa perustuslain muutostarve kiireelliseksi voi enemmist\u00f6hallitus muuttaa perustuslakia kunhan 2\/3 enemmist\u00f6 t\u00e4yttyy. Katson eritt\u00e4in relevantiksi kysymykseksi sen, mit\u00e4 oikeuskansleri edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni perustuslainmuutosprosessissa valvoo. Ja eduskunnan toimien valvomisesta ei oikeuskanslerin teht\u00e4v\u00e4inkuvaan edes suoraan ole kirjattu mit\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi mitk\u00e4 ovat \u201dmuut toimenpiteet\u201d joihin oikeuskansleri voi ryhty\u00e4 koskien valtioneuvostoa varsinkin tilanteessa, jossa perustuslakivaliokunnankin aikanaan antama lausunto tukee vallitsevaa hallituksen esityst\u00e4.
Kun palataan takaisin kansanedustaja Laakson pohdintaan oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin erottamisesta voidaan selke\u00e4sti havaita, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tarkkuudella harkinnut tilannetta, jossa oikeuskansleri tai h\u00e4nen sijaisensa ei t\u00e4yt\u00e4 perustuslain 69 \u00a7:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 etev\u00e4st\u00e4 laintuntijasta tai viel\u00e4 pahempaa tilannetta, jossa etev\u00e4 laintuntija tarkoitushakuisesti ylitt\u00e4\u00e4 virkavelvoitteensa.
Ennen kuin palaan takaisin varsinaiseen erottamiskysymykseen totean, ett\u00e4 er\u00e4iss\u00e4 muissakin lains\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4 on samainen \u201dunohdus\u201d tai selke\u00e4 asiavirhe. Menem\u00e4tt\u00e4 oheisessa kirjoituksessa sen syvemm\u00e4lti kyseiseen kontekstiin, esimerkin kaltaisesti tuon esille lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n koskien sotilasoikeudenk\u00e4yntej\u00e4. Kyseist\u00e4k\u00e4\u00e4n lakia ei ole pohdittu siten, ett\u00e4 armeijamme ylimp\u00e4\u00e4n johtoon kuuluva henkil\u00f6 olisi syytteess\u00e4 vakavista rikoksista korkeimmassa oikeudessa. Jos syytetty kuuluu kenraalikuntaan, tuomioistuimen sotilaskokoonpanossa, joka l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti on viisi j\u00e4seninen, tuomareihin kuuluu sotilasj\u00e4senin\u00e4 kaksi muuta kenraalia. Kenraalien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4h\u00e4inen ja ei ole uskottavaa eiv\u00e4tk\u00f6 he olisi l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in toistensa kanssa tekemisiss\u00e4 olevia kollegoita, jopa yst\u00e4vi\u00e4. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni viitaten tuomioistuinta ei voi pit\u00e4\u00e4 puolueettomana ja riippumattomana, jos tuomaristossa on kaksi syytetyn l\u00e4heist\u00e4 ty\u00f6toveria\/yst\u00e4v\u00e4\u00e4.
Oikeuskansleria ja h\u00e4nt\u00e4 sijaistavaa apulaisoikeuskansleria vastaan voidaan nostaa syyte valtakunnanoikeudessa perustuslain 114 \u00a7:n sek\u00e4 115 \u00a7:n mukaisesti. Syytteen nostaminen toteutetaan perustuslain perusteisesti seuraavan sitaattikiteytyksen mukaisesti. \u201d[\u2026] Syytteen nostamisesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton [\u2026] menettelyn lainvastaisuudesta. [\u2026] Lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille [\u2026] 2) v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sek\u00e4 eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tutkintapyynn\u00f6ll\u00e4. Perustuslakivaliokunta voi my\u00f6s omasta aloitteestaan ryhty\u00e4 tutkimaan [\u2026] virkatoimen lainmukaisuutta\u201d.<\/em>
Syytteen nostaminen on kuitenkin erityisen voimakas menettely ja oikeuskanslerin erottamista ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla suoraan muun muassa perustuslaissa tai laissa valtioneuvoston oikeuskanslerista m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Voidaan esitt\u00e4\u00e4 perustavaa laatua oleva kysymys, onko kyseinen asia my\u00f6s lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n \u201dunohdus\u201d vai pyrit\u00e4\u00e4nk\u00f6 sill\u00e4 ep\u00e4parlamentarisesti vaikeuttamaan ylimm\u00e4n lainvalvojan suoraa erottamista.
Allekirjoittaneen n\u00e4kemys erottamisasiassa on, ett\u00e4 koska presidentti perustuslain 69 \u00a7:n mukaisesti nimitt\u00e4\u00e4 oikeuskanslerin sek\u00e4 apulaisoikeuskanslerin, nimityksen tekij\u00e4 eli presidentti voi my\u00f6s erottaa kyseiset henkil\u00f6t. Saman luonteisen n\u00e4kemyksen presidentin erottamisoikeudesta on my\u00f6s aikanaan esitt\u00e4nyt varsinainen oikeuskansleri itse.
Perustuslakia ja sen loogisuutta tulisi kaiken edell\u00e4 esitetyn valossa selkeytt\u00e4\u00e4. Toivon lukijan pohtivan, onko lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 oheisessa asiakontekstissa tarkoituksen mukainen. Presidentti siis nimitt\u00e4\u00e4 itselleen valvojan, jonka h\u00e4n my\u00f6s voi erottaa. Lis\u00e4ksi korkeinta valtaa Suomessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kansa, jota edustaa valtiop\u00e4iville kokoontunut eduskunta. On huomioitava, ett\u00e4 kuten olen useaan otteeseen todennut, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ylint\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemmist\u00f6hallitus. Eduskunnassa on my\u00f6s useita eri valiokuntia, jotka osallistuvat oman alansa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliseen valmisteluun. Suomalaisessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on ominaispiirre koskien perustuslakivaliokuntaa. Kyseinen valiokunta harjoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n lains\u00e4\u00e4t\u00e4misess\u00e4 muun muassa perustuslakiin liittyv\u00e4\u00e4 ennakkovalvontaa. Oheinen tarkoittaa siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 hallituksen esitykset, joihin liittyy perustuslaillisia piirteit\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t ennen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 perustuslakivaliokunnassa, joka antaa niist\u00e4 lausunnon. Koko artikkelin keski\u00f6ss\u00e4 oleva rajavartiolain muutos mill\u00e4 it\u00e4raja olisi saatu v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti suljettua sai aikanaan perustuslakivaliokunnan hyv\u00e4ksynn\u00e4n.
Jos pid\u00e4tt\u00e4ydymme siin\u00e4, ett\u00e4 Suomi on parlamentaristinen demokratia on kansanvallan kannalta eritt\u00e4in huomionarvoista, ett\u00e4 valiokuntien, my\u00f6s perustuslakivaliokunnan kokoonpano vastaa eduskunnassa olevien puolueiden voimasuhteita. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni viitaten voidaan todeta, ett\u00e4 eduskuntavaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4nyt kansa on siis \u00e4\u00e4nestysratkaisullaan vaikuttanut my\u00f6s siihen mink\u00e4laiset poliittiset valtasuhteet perustuslakivaliokunta omaa. Koko edell\u00e4 esitetty voimistaa kysymyst\u00e4 siit\u00e4, miksi rajaa ei pystytty v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sulkemaan. Korkeinta valtaa Suomessa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Suomen kansa on aikanaan eduskuntavaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyt hyv\u00e4ksyv\u00e4n kannan tehneen perustuslakivaliokunnan poliittiset voimasuhteet. Lis\u00e4ksi kansan eduskuntavaaleissa antaman valtamandaatin perusteella maahamme muodostettiin oikeistolainen enemmist\u00f6hallitus, joka katsoi kansallisen turvallisuuden vaativan rajan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 sulkemista kauttaaltaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u201dep\u00e4demokraattisesti\u201d vain presidentin nimitt\u00e4m\u00e4 apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kahden suorassa k\u00e4skyvallassa olevan esittelij\u00e4neuvoksen avustamana pystyi est\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisun, jonka tekiv\u00e4t eduskuntavaaleissa, kansan tahdon mukaisesti muodostettu eduskunta ja enemmist\u00f6hallitus. N\u00e4in ollen, mielest\u00e4ni apulaisoikeuskansleri Puumalaisen toiminta ei enemm\u00e4n en\u00e4\u00e4 pystyisi loukkaamaan perustuslaillista kansanvaltaa. Asialle antaa viel\u00e4 lis\u00e4painoarvoa se, ett\u00e4 Puumalaisen ratkaisua voidaan pit\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Varsinaisen oikeuskanslerin tullessa virkamatkalta h\u00e4n n\u00e4ytti \u201dvihre\u00e4\u00e4 valoa\u201d hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kselle koskien rajan kokonaissulkua.
V\u00e4liyhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 nykymuotoisenaan perustuslaki, joka m\u00e4\u00e4rittelee maamme ylimm\u00e4lle poliittiselle johdolle, eli eduskunnalle, siit\u00e4 koostuvalle enemmist\u00f6hallitukselle sek\u00e4 presidentille ylimm\u00e4n laillisuusvalvojan kaventaa maassamme k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 ylint\u00e4 valtaa huomattavaan minoriteettiin, jos valtiovalta ei omaa riitt\u00e4v\u00e4n vahvaa johtamista. N\u00e4in ollen hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokankaan kysymykseen l\u00f6ytyy yksiselitteinen vastaus; yksi mies pystyy pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko maamme korkeimman poliittisen johdon tahdon toteutumisen. Oheinen taas ei mitenk\u00e4\u00e4n vastaa perustuslain kansanvaltaista periaatetta vaan on huomattavasti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 diktatuuria. Oikeuskanslerin yksinvaltiuden rajoittamiseksi voidaan n\u00e4hd\u00e4 ainoana keinona, ett\u00e4 ylin laillisuusvalvoja tarvitsee oman valvojansa, mutta kuka valvoo h\u00e4nt\u00e4? Spekulaatiota voidaan jatkaa loputtomiin vallan vain tiivistyess\u00e4 pienemm\u00e4n ja pienemm\u00e4n minoriteetin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Katson t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 vallitsevassa eduskunnassa tulisi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 keskustelu perustuslain muuttamisesta siten, ett\u00e4 oikeuskansleri ei jatkossa en\u00e4\u00e4 omaisi valtaa koskien tasavallan presidentti\u00e4, valtioneuvostoa sek\u00e4 eduskuntaa.
Riippumattoman median t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 tulisi olla mahdollisimman kantaa ottamattomasti uutisoida maan ja maailman tapahtumista, antaa eri\u00e4vien n\u00e4kemysten esitt\u00e4j\u00e4osapuolille tasapuolinen mahdollisuus argumentaatioon sek\u00e4 kannustaa ja edist\u00e4\u00e4 aihealueisiin liittyv\u00e4\u00e4 kansalaiskeskustelua. Todellisuudessa \u201driippumaton media\u201d on t\u00e4ysin politisoitunut ja sen eritt\u00e4in voimakas hy\u00f6kk\u00e4ys oikeistolaisten politikkojen t\u00e4ysin perusteltuun apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaiseen kohdistuneeseen kritiikkiin ei tullut yll\u00e4tyksen\u00e4. Katson, ett\u00e4 politisoitunut media on yksi ep\u00e4suoran politikoinnin kulmakivist\u00e4. Osittaisena yll\u00e4tyksen\u00e4 tuli kuitenkin korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen poikkeuksellisen kovat, maamme poliittiseen johtoon kohdistuneet lausunnot. Kuusiniemen ylituomarip\u00e4ivill\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4, voimakkaasti poliittista johtoamme kritisoivaa puhetta ei voida pit\u00e4\u00e4 sopivana erityisesti, kun h\u00e4n esitti voimakkaan kritiikkins\u00e4 KHO:n presidentin roolissa. Politisoitunut media taas piti huolen siit\u00e4, ett\u00e4 Kuusiniemen puhe sai koko maan kattavan kuulijakunnan.
My\u00f6s emeritusprofessori Kaarlo Tuori esitti n\u00e4kemyksens\u00e4 vallitsevasta tilanteesta Helsingin Sanomien mielipideosiossa. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Tuori on el\u00e4k\u00f6itynyt professori ja esitti n\u00e4kemyksens\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksityishenkil\u00f6n\u00e4. Kenenk\u00e4\u00e4n ei tule olla kritiikin yl\u00e4puolella. Johto johtaa parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta kaikilla tulee asemasta riippuen ainakin yksityishenkil\u00f6n\u00e4 olla oikeus kritiikkiin. KHO:n presidentti taas kyseisess\u00e4 roolissaan esitti muun muassa, ett\u00e4 on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n huolestuttavaa, miten osa politikoista on arvostellut apulaisoikeuskanslerin toimia. Ensinn\u00e4kin KHO:n presidentin toimenkuvaan ei kuulu eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sovi maamme ylimm\u00e4n, kansan vaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 antaneen valtamandaatin saaneen poliittisen johdon kritisoiminen. Toiseksi ei voida ajatella kuten Kuusiniemi, ett\u00e4 apulaisoikeuskansleri olisi suojattu toimiensa aiheuttamalta kritiikilt\u00e4. On muistettava, ett\u00e4 jos joku tarvitsee \u201dkritiikkisuojan\u201d, johtuu kyseinen yleens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6n tekemien ratkaisuiden takana oleva argumentaatio ei kest\u00e4 kritiikki\u00e4.
Katson Kuusiniemen erityisen voimakkaiden lausuntojen my\u00f6s osaltaan vaarantavan tuomioistuimen puolueettomuuden ja riippumattomuuden. Kuusiniemen on t\u00e4ytynyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 apulaisoikeuskansleri Puumalaisen yksinvaltaiset toimet valtakunnan turvallisuuden ollessa vakavasti uhattuna saattaisivat lopulta p\u00e4\u00e4ty\u00e4 valtakunnanoikeuden k\u00e4sittelyyn. Perustuslain 101 \u00a7:ss\u00e4 vahvistetaan valtakunnanoikeuden kokoonpano. KHO:n presidentti kuuluu valtakunnanoikeuden kokoonpanoon ja h\u00e4nen riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa kyseisen tuomioistuimen tuomarina kyseenalaistuu vakavasti, koska Kuusiniemi on ottanut julkisesti voimakkaan ja puolustavan kannan koskien Puumalaisen toimia etuk\u00e4teen.\u00a0
Valtakunnanoikeuden kokoonpano on tapauksessa, jossa oikeuskansleri tai apulaisoikeuskansleri olisi syytettyn\u00e4 my\u00f6s muutoin riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa osalta kyseenalainen, melko samoin perusteluin kuin korkeimman oikeuden sotilaskokoonpano tilanteessa, jossa kenraalikuntaan kuuluva henkil\u00f6 on syytteess\u00e4. Perustelen n\u00e4kemyst\u00e4ni sill\u00e4, ett\u00e4 aikaisemmin mainitsemani perustuslain pyk\u00e4l\u00e4n nro: 101 mukaisesti valtakunnanoikeuden kokoonpanoon kuuluu KHO:n presidentin lis\u00e4ksi, korkeimman oikeuden presidentti, joka toimii my\u00f6s puheenjohtajana, kolme virkai\u00e4lt\u00e4\u00e4n vanhinta hovioikeuden presidentti\u00e4 sek\u00e4 viisi eduskunnan valitsemaa j\u00e4sent\u00e4. Edell\u00e4 mainittu tarkoittaa, ett\u00e4 puolet valtakunnanoikeuden tuomarikokoonpanosta, puheenjohtaja mukaan lukien kuuluvat oikeus\/apulaisoikeuskanslerin suoran valvonnan alle. Allekirjoittanut on perustellusti menett\u00e4nyt luottamuksensa suomalaiseen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n jo ajat sitten ja n\u00e4en t\u00e4ysin realistisena mahdollisuutena, ett\u00e4 esimerkiksi apulaisoikeuskansleriin kohdistunut syytteiden hylk\u00e4\u00e4minen johtaisi tilanteeseen, jossa kyseinen henkil\u00f6 j\u00e4\u00e4 \u201dkiitollisuuden velkaan\u201d ja puolestaan katsoo \u201dsormienl\u00e4pi\u201d valvomiensa tuomioistuinten toimia. Kritiikkini suomalaisia oikeusinstansseja kohtaan voi kuulostaa voimakkaalta, mutta suosittelen oheisen kirjoitukseni lukijoita perehtym\u00e4\u00e4n Mets\u00e4styskirjan lukuun nro:7, jossa tuon esille oikeustapauksia, joissa kaikissa oikeuslaitos on t\u00e4ysin peittelem\u00e4tt\u00e4 l\u00e4htenyt tukemaan virkamiesten mielivaltaisia ratkaisuita.
KHO:n presidentti pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa katsoo erityisen huolestuttavaksi, ett\u00e4 vallassa olevat poliitikot l\u00e4htev\u00e4t kyseenalaistamaan niin kutsuttua vallan kolmijako-oppia ja my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4argumenteistaan puolustaessaan apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen toimia. N\u00e4in ollen on olennaista ottaa k\u00e4sittelyyn mit\u00e4 kolmijako-oppi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa.
Vallan kolmijako-oppi on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aikanaan Ranskassa vaikuttaneen ajattelijan Montesquieun poliittiseen filosofiaan perustuva teoria siit\u00e4, miten maata tulisi johtaa. Aina kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kaukana historiassa syntyneit\u00e4 ideologioita, on ensimm\u00e4isen\u00e4 huomioitava vallitsevan ajan tilanne, jossa oppi tai ideologia on syntynyt. Montesquieun aikana Ranskassa vallitsi totaalinen monarkia, eli kuninkaan elinik\u00e4iseen yksinvaltaan perustuva diktatuuri, joka l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti my\u00f6s periytyi eteenp\u00e4in. N\u00e4in ollen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vallan kolmijako-oppi, joka kritisoi voimakkaasti silloista valtiomuotoa muodostui totaalisen monarkian vastakohdaksi.
Montesquieun opin mukaisesti toimeenpano-, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6- ja tuomiovallan tulee selke\u00e4sti ja kokonaan kuulua eri elimille. Kyseess\u00e4 on siis verrattain looginen filosofia kuninkaan yksinvaltaa voimakkaasti vastustavalta henkil\u00f6lt\u00e4.
Kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti kolmiopin osa-alueet, toimeenpanovallalla tarkoitetaan sit\u00e4 instanssia tai instansseja, jotka toimeenpanevat eli siis toteuttavat lait k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6vallalla nimens\u00e4 mukaisesti tarkoitetaan instanssia, joka s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lait. Tuomiovalta luonnollisesti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 riippumattomat tai ainakin opin tarkoituksena on ollut sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 riippumattomat tuomioistuimet. N\u00e4in valta jakaantuu kolmeen, erilliseen tahoon, toisin kuin totaalisessa monarkiassa, jossa kuningas k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hallitsi kaikkia edell\u00e4 esitettyj\u00e4 kolme elementti\u00e4.
On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 muistaa, ett\u00e4 filosofiset opit perustuvat ihanteisiin. Todellinen maailma on usein kaukana ihanteista. Lis\u00e4ksi kuten olen todennut, valtatyhji\u00f6t\u00e4 ei koskaan muodostu. Kaikki haluavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaa oman ideologiansa tavoitteiden toteuttamiseen. Olennainen kysymys kuuluukin kuka omaa laillisen valtamandaatin. Puhtaaseen kolmijako-oppiin perustuvassa valtiossa, ilman ylint\u00e4 perustuslakia ennemmin tai my\u00f6hemmin syntyisi tilanne, jossa jokainen kolmesta valtakomponentist\u00e4 haluaisi korkeimman vallan itsellens\u00e4. Lopputulemana tulisi olemaan jonkin tahon vallan omaaminen itselleen ja kolmijako-oppi k\u00e4\u00e4ntyisi itse itse\u00e4\u00e4n vastaan. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 koko kirjoitukseni pohjalla oleva tapahtumaketju it\u00e4rajan sulkemisesta. Vakavassa valtion turvallisuuden vaarantaneessa tilanteessa, jossa oikeuskansleria sijaistava apulaisoikeuskansleri joka oman juridisen sovelluksensa mukaan omasi enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n roolin kaikissa vallan kolmijako-opin rooleissa sai yksin\u00e4\u00e4n pys\u00e4ytetty\u00e4 koko valtion ylimm\u00e4n johdon toimenpiteet.
KHO:n presidentti Kuusiniemi on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 Suomessa noudatettaisiin t\u00e4ysin Montesquieun filosofian mukaista valtaoppia. Niin kauan kuin vallitseva perustuslakimme on olennaisimmilta osiltaan voimassa, kansan demokraattisessa eduskuntavaalissa valitsema eduskunta, eli suurimmalta osin enemmist\u00f6hallitus on varsinkin tuomiovallan yl\u00e4puolella ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maamme korkeinta valtaa. Toisin sanoen, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomessa eduskunta ja eduskuntaan kuuluva valtioneuvosto. Toimeenpanovaltaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtioneuvosto sek\u00e4 presidentti. Tuomiovalta kuuluu tuomioistuimille, joiden tulisi olla riippumattomia.
Edell\u00e4 esitetty perustuslain mukainen valtajako on realistinen ja vahvan johtajuuden omaavan valtioneuvoston, eli enemmist\u00f6hallituksen ollessa vallassa my\u00f6s toimiva ja rationaalinen johtamistapa. Kansa on vaaleissa ilmaissut tahtonsa. Eduskuntavaalien j\u00e4lkeen muodostettava enemmist\u00f6hallitus s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lait, tarvittaessa tekee jopa muutoksia perustuslakiin aikaisemmin oheisessa kirjoituksessani esitt\u00e4min varauksin. Virkamiehet vastaavat lain kirjaimen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamisesta virassaan sek\u00e4 tuomioistuimet tulkitsevat lakia tapauskohtaisesti. Tilanteessa jossa virkamiesten\/viranomaisten ratkaisut ja tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat johdonmukaisesti ristiriidassa enemmist\u00f6hallituksen poliittisen linjan suhteen, hallitus tekee tarvittavat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset muutokset. N\u00e4in ollen maalla on selke\u00e4 johto ja kansan vaaleissa esitt\u00e4m\u00e4 tahtotila toteutuu.
Loppulauseena haluan painottaa kaikille lukijoille. Puhukaa siit\u00e4 mist\u00e4 \u201dei saisi puhua\u201d. Kysyk\u00e4\u00e4 ja vaatikaa vastaukset niihin kysymyksiin joita \u201dei saisi esitt\u00e4\u00e4\u201d. Kyseiset asiat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t aina vakavan ongelmakohdan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"