Hyv\u00e4t lukijat!<\/p>\n\n\n\n
Presidentinvaalien ensimm\u00e4inen kierros on k\u00e4yty ja huomenna tied\u00e4mme, kuka on historiamme ensimm\u00e4inen virallinen NATO presidenttimme. El\u00e4mme sotaisia aikoja ja mielest\u00e4ni presidentinvaalikampanjan aikana ei lainkaan riitt\u00e4v\u00e4sti ole keskusteltu, saati otettu kantaa kysymykseen; kenelle nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikkyys kuuluu?<\/p>\n\n\n\n
Heti alkuun kehotan aihealueesta kiinnostuneita lukijoita perehtym\u00e4\u00e4n uudestaan 15.12.2023 julkaisemaani laajaan sek\u00e4 perusteellisesti aihealuettaan k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjoitukseeni: \u201dKuka johtaa Suomea?\u201d. Kyseinen kirjoitukseni luo vahvan argumentaatiollisen pohjan my\u00f6s nyt k\u00e4sittelem\u00e4lleni aiheelle, josta pyrin kirjoittamaan mahdollisimman kiteytetyn version.<\/p>\n\n\n\n
Aina kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 aihekokonaisuuksia, on ensimm\u00e4isen\u00e4 perehdytt\u00e4v\u00e4 niiden historiallisiin juuriin ja peilattava asioita sen aikaisen tilanteen, kuin nykyisenkin valossa. On muistettava, ett\u00e4 nykyisyys pohjautuu laajaan ketjuun historiallisia tapahtumia ja nykyhetki on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 niiden luoma jatkumo.<\/p>\n\n\n\n
Itsen\u00e4isen Suomen aamunsarastuksena voitaneen pit\u00e4\u00e4 niin kutsutun itsen\u00e4isyyssenaatin ja melko nopeasti valtionhoitajaksi tulleen P. E. Svinhufvudin itsen\u00e4isyysjulistusta 06.12.1917. Tammikuussa 1918 alkoi Suomen sis\u00e4llissota, joka p\u00e4\u00e4ttyi samaisen vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 C. G. Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan voittoon. <\/p>\n\n\n\n
Jo sis\u00e4llissodan aikana ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sen j\u00e4lkeen k\u00e4ytiin voimakasta k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, miten Suomea tulevaisuudessa johdettaisiin. Nykyisin t\u00e4ysin yliliberalistisena pidett\u00e4v\u00e4 Ruotsalainen kansanpuolue ja niin kutsutut vanhasuomalaiset vaativat maahamme hyvin autoritaarista ja jopa totalitaarista johtoa. Kyseiset puolueet esittiv\u00e4t, ett\u00e4 eduskuntaan perustettaisiin vaaleissa vaihtumaton ylempi kamari. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa nousi my\u00f6s armeijan ylip\u00e4\u00e4llikkyys ensimm\u00e4isen kerran vakavasti esille. Valkokaartista ja j\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 koostuvan silloisen armeijamme komentaja (k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6) Mannerheim esitti muun muassa voimakkaita n\u00e4kemyksi\u00e4, jotka voidaan n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4nen halukkuutenaan tulla Suomen diktaattoriksi.<\/p>\n\n\n\n
Kyseiset ajatukset j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin nopeasti RKP:n, Vanhasuomalaisten ja niist\u00e4 aikanaan eronneiden Nuorsuomalaisten enemmist\u00f6n kannattamaan ajatukseen valtiostamme monarkiana eli kuningaskuntana. Mielenkiintoisena historiallisena nyanssina tuon esiin my\u00f6s sen, ett\u00e4 jopa kielipolitiikka toimi monarkian kannattajia yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Kyseiseen teemaan sopii hyvin nuorsuomalaisten senaattorin suomen kielen professori E. N. Set\u00e4l\u00e4n toteamus: \u201dPresidentti meill\u00e4 ei ensink\u00e4\u00e4n tulisi vaikuttamaan suomalaistuttavasti, sen tulisi tekem\u00e4\u00e4n suomalainen kuningas ja suomalainen hovi\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Rydiger Von Der Goltzin johtama Saksan it\u00e4meren-divisioona oli t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa vuoden 1918 sis\u00e4llissodan lopussa muun muassa valloittamalla punakaartin hallitseman Helsingin. Lis\u00e4ksi, vaikka Saksa oli h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan, n\u00e4htiin, ett\u00e4 kyseisell\u00e4 maalla tulisi olemaan viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 rooli Euroopan tulevaisuudessa. Suomen ja Saksan liittolaisuuden sek\u00e4 yhteisty\u00f6n vahvistamiseksi oli loogista, ett\u00e4 Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin 09.10.1918 Suomen kuninkaaksi. Karl ei virallisesti koskaan ottanut teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 vastaan ja kielt\u00e4ytyi siit\u00e4 jo samaisen vuoden joulukuussa. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti loppua my\u00f6s monarkistisille suunnitelmille koskien Suomea.<\/p>\n\n\n\n
Kun totalitaristiset ja monarkistiset hankkeet j\u00e4iv\u00e4t toteutumatta, juridisen ajattelun hyvin hallinnut lakimies ja Suomen ensimm\u00e4inen presidentti K. J. St\u00e5hlberg toimi p\u00e4\u00e4arkkitehtina maamme perustuslain ja vuoden 1919 hallitusmuodon syntymisess\u00e4. Perustuslain ensimm\u00e4inen versio perustui paljolti ranskalaisen ajattelijan Montesquieun poliittiseen filosofiaan vallan kolmijako-opista. Montesquieunin aikana Ranskassa vallitsi totaalinen monarkia, eli kuninkaan elinik\u00e4iseen yksinvaltaan perustuva diktatuuri. Kolmijako-oppi puhtaana filosofiana on totaalisen monarkian vastakohta ja n\u00e4in ollen varsin looginen filosofia kuninkaan yksinvaltaa kritisoineelta henkil\u00f6lt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Vaikka kolmijako-oppi oli itsen\u00e4istymisemme ensimm\u00e4isten vuosien lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen perusta, totuus oli t\u00e4ysin toinen. Sis\u00e4llissodan aikana molemmat osapuolet harjoittivat taisteluiden ulkopuolella tapahtunutta terroria. Valkoinen terrori oli kuitenkin huomattavasti laajempaa t\u00e4ysin siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 kyseinen osapuoli voitti sodan. Vankileirit, laajat teloitukset sek\u00e4 valkoisen armeijan muodostamat pikatuomioistuimet olivat todellisuudessa aivan muuta kuin Montesquieunin ihanne. <\/p>\n\n\n\n
En allekirjoita vallan kolmijako-oppia ja muutoinkin kuten blogissani \u201dKuka johtaa Suomea?\u201d totean, ett\u00e4 filosofiat sek\u00e4 ihanteet harvoin toteutuvat rationaalisessa maailmassa, joka usein on kaikkea muuta kuin ihanteellinen. N\u00e4in ollen Suomessakin hyvin nopeasti luovuttiin my\u00f6s virallisesti kyseisen opin suorasta tulkinnasta. Perustuslain uusi muoto antoi tasavallan presidentille hyvin laajat valtaoikeudet. Vahvat valtaoikeudet omaavan presidentin kaltaiset valtiot ovat omaksuneet yleens\u00e4 ideologiaa niin monarkiasta kuin parlamentarismista ja t\u00e4llaiseksi my\u00f6s Suomi muodostui.<\/p>\n\n\n\n
Tasavallan presidentti omasi laajat valtaoikeudet, joihin kuului my\u00f6s armeijan ylip\u00e4\u00e4llikkyys. Talvisodan syttyess\u00e4 vuonna 1939 silloinen presidentti Ky\u00f6sti Kallio, heikentyneen terveydentilansa sek\u00e4 Mannerheimin esitt\u00e4mien vaateiden takia k\u00e4ytti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maamme historiassa perustuslain mukaista mahdollisuutta luovuttaa sodassa ylip\u00e4\u00e4llikkyys toiselle henkil\u00f6lle. Mannerheimin johtaman armeijamme menestyksek\u00e4s torjuntavoitto ja ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 talvisodan j\u00e4lkeinen rauha olisi vain v\u00e4liaikaista, maamme uusi presidentti Risto Ryti ei omannut itselleen armeijan ylip\u00e4\u00e4llikkyytt\u00e4, vaan se j\u00e4i Mannerheimille. Ryti\u00e4 voidaan siis pit\u00e4\u00e4 toistaiseksi maamme ainoana presidenttin\u00e4, joka ei ole ollut armeijan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
On kuitenkin erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Mannerheim oli \u201dkakkosmies\u201d. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4ni tarkoitan, ett\u00e4 vaikka Mannerheim oli armeijan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Ryti oli tasavallan presidentti. Presidentti on valtion p\u00e4\u00e4mies ja armeijan tulee olla poliittiselle johdolle alisteinen. Armeijaa voidaan rinnastaa ministeri\u00f6\u00f6n. Kuten kaikki ministeri\u00f6t, my\u00f6s armeija on toimeenpaneva elin, joka noudattaa tasavallan presidentin k\u00e4skyj\u00e4, kuten ministeri\u00f6idenkin virkamiesten tulisi noudattaa toimivassa yhteiskunnassa ministerin tahtoa.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa on ollut vahvan toimivallan omaavia presidenttej\u00e4 ja sitten oli Kekkonen. En allekirjoita Kekkosen politiikkaa ja \u201dsuomettumisen\u201d alkuvuosina armeijastakin aloitettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 puolustusvoimat. Kekkonen oli vahva johtaja mik\u00e4 luonnollisesti on hyv\u00e4 piirre. H\u00e4n todellakin k\u00e4ytti perustuslain mahdollistamaa valtaa hajottaen hallitukset, joiden toimet eiv\u00e4t miellytt\u00e4neet, nimitti virkamieshallituksen, kun ty\u00f6tt\u00f6myysaste nousi, johti maata niin kutsutuilla \u201dmyllykirjeill\u00e4\u201d sek\u00e4 oli my\u00f6s synonyymi varsinkin Suomen ulkopolitiikalle. Kekkonen oli my\u00f6s muuta. H\u00e4n ei vain k\u00e4ytt\u00e4nyt perustuslaillisia valtaoikeuksiaan, vaan ylitti ne monessa asiassa, kuten ehk\u00e4 r\u00e4ikeimmin siin\u00e4, ett\u00e4 Kekkosen valtakautta jatkettiin lopulta poikkeuslakiperusteisesti, ilman presidentin vaaleja. Suomelle on ominaista, ett\u00e4 syntyy niin kutsumiani \u201dmaan tapoja\u201d. Nelj\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 maan tapa oli se, ett\u00e4 Suomea johti Kekkonen ja sit\u00e4 ei kyseenalaistettu. <\/p>\n\n\n\n
Kekkonen vaikuttaa viel\u00e4kin maamme politiikassa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kun Kekkosen valtakausi lopulta p\u00e4\u00e4ttyi, p\u00e4\u00e4ttyi my\u00f6s presidentin todellinen rooli valtion p\u00e4\u00e4miehen\u00e4. Kekkonen olisi ollut verrattain hyv\u00e4 johtaja, jos h\u00e4n olisi ajanut oikean kaltaista ideologiaa. Kekkosen yksinvaltaisiin toimiin kyll\u00e4styneet tahot, kuten presidentti Koivisto ja h\u00e4nen seuraajansa alkoivat systemaattisesti rajoittaa tasavallan presidentin perustuslaillisia valtaoikeuksia. Kyseinen toimi on johtanut nykyiseen tilanteeseen. Lis\u00e4ksi hieman k\u00e4rjistetysti ja ironisesti voidaan ajatella, ett\u00e4 sodanj\u00e4lkeiset suuret ik\u00e4luokat, jotka ovat el\u00e4neet koko Kekkosen valtakauden alusta loppuun, omaavat tietyn laisen alitajuisen \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden koskien Keskustapuolueen presidenttiehdokkaita. Pel\u00e4t\u00e4\u00e4n edelleen, ett\u00e4 heist\u00e4 ei tahdo p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon, kuten Kekkosen suhteen k\u00e4vi. <\/p>\n\n\n\n
Kun tarkastellaan nykyhetke\u00e4, vanha arvohierarkia on edelleen voimassa, mutta perustuslaillisten muutosten suhteen todellinen vallan k\u00e4ytt\u00f6 ei vastaa vallitsevaa hierarkiaa. Edelleenkin tasavallan presidentti on valtion p\u00e4\u00e4mies, h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 tulee eduskunnan puhemies ja kolmantena valtioneuvostoa johtava p\u00e4\u00e4ministeri. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 korkeinta valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri sek\u00e4 hallitus.<\/p>\n\n\n\n
Kun otetaan tarkasteluun nykyinen perustuslaki, presidentin todellinen valta on voimakkaasti rajattu. Tasavallan presidentill\u00e4 on paljon muodollisuuksia, mutta merkitt\u00e4vimm\u00e4t valtaoikeudet ovat seuraavat: <\/p>\n\n\n\n
1)Perustuslain 5 luku 58 \u00a7 3 momentti: \u201dPresidentti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 1 momentissa s\u00e4\u00e4detyst\u00e4 poiketen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:[\u2026] 4)Presidentti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sotilask\u00e4skyasioista ministerin my\u00f6t\u00e4vaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n. Sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista presidentti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen mukaan kuin lailla s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n [\u2026]\u201d.<\/p>\n\n\n\n
2)Perustuslain 8 luku 93 \u00a7 1 momentti: \u201dSuomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. [\u2026] Sodasta ja rauhasta presidentti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 eduskunnan suostumuksella\u201d.<\/p>\n\n\n\n
3)Perustuslain 10 luku 113 \u00a7 1 momentti: \u201dJos oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto katsoo tasavallan presidentin syyllistyneen maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyytt\u00e4 vastaan, asiasta on ilmoitettava eduskunnalle. Jos eduskunta t\u00e4ll\u00f6in kolmella nelj\u00e4sosalla annetuista \u00e4\u00e4nist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 syytteen nostettavaksi, valtakunnansyytt\u00e4j\u00e4n on ajettava syytett\u00e4 valtakunnanoikeudessa ja presidentin on pid\u00e4tt\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 siksi ajaksi toimestaan. Muissa tapauksissa presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytett\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n
4)Perustuslain 12 luku 128 \u00a7 1 momentti: \u201dTasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Presidentti voi valtioneuvoston esityksest\u00e4 poikkeusoloissa luovuttaa ylip\u00e4\u00e4llikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle.<\/p>\n\n\n\n
5)Perustuslain 12 luku 129 \u00a7 1 momentti: \u201dTasavallan presidentti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtioneuvoston esityksest\u00e4 puolustusvoimien liikekannallepanosta\u201d[\u2026].<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rkeimpien presidentti\u00e4 koskevien perustuslaillisten s\u00e4\u00e4d\u00f6sten j\u00e4lkeen on otettava tarkasteluun oheisessa kontekstissa my\u00f6s se, mit\u00e4 laissa puolustusvoimista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n
1)Laki puolustusvoimista 3 luku 24 \u00a7 1 momentti: Puolustusvoimien ylimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4llikkyydest\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n perustuslaissa. Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeri\u00f6n alainen. Tasavallan presidentti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sotilask\u00e4skyasioista ja sotilaallisista nimitysasioista sen mukaan kuin t\u00e4ss\u00e4 laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n\n\n\n
2)Laki puolustusvoimista 3 luku 31 \u00a7 1, 2 ja 3 momentti: \u201dTasavallan presidentti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisist\u00e4 perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkitt\u00e4vist\u00e4 muutoksista, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sek\u00e4 muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista j\u00e4rjestyst\u00e4 koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkitt\u00e4vist\u00e4 sotilask\u00e4skyasioista\u201d.<\/p>\n\n\n\n
\u201dPresidentti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sotilask\u00e4skyasiana my\u00f6s sotilasarvossa ylent\u00e4misest\u00e4 sen mukaan kuin t\u00e4ss\u00e4 laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n\n\n\n
\u201dPresidentti voi ottaa p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4kseen puolustusvoimain komentajan tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilask\u00e4skyasian [\u2026]\u201d.<\/p>\n\n\n\n
3)Laki puolustusvoimista 3 luku 33 \u00a7 1 momentti: \u201d[\u2026] Sotilasesimies voi ottaa p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4kseen alaisensa ratkaistavaksi osoitetun sotilask\u00e4skyasian\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 esitetyt suoraan puolustusvoimiin liittyv\u00e4t lainkohdat ovat eritt\u00e4in perustellut, koska niit\u00e4 tulee tarkastella sen instanssin osalta, joihin ne suoraan liittyv\u00e4t. Armeija on ja tulee olla toimiakseen hyvinkin autoritaarinen sek\u00e4 johtosuhteiden on oltava selke\u00e4t. Edell\u00e4 esitetty osoittaa my\u00f6s sen, ett\u00e4 tasavallan presidentti omaa ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n roolissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes rajattomat valtaoikeudet, nauttii erityisen laajaa syyteennostosuojaa, ei ole velvollinen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n muille tahoille sek\u00e4 ei tarvitse nauttia eduskunnan eli toisin sanoen kansan luottamusta.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavaksi otan esille usein painottamani, mielest\u00e4ni koko maamme lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n peruskiven. Perustuslain 1 luvun 2 \u00a7:n 1 momentti sek\u00e4 3 \u00a7:n 1 ja 2 momentti luovat perustan sille, miten maatamme johdetaan. Suora sitaattikiteytys edell\u00e4 olevasta: \u201dValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiop\u00e4iville kokoontunut eduskunta. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valtaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eduskunta [\u2026] Hallitusvaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tasavallan presidentti sek\u00e4 valtioneuvosto [\u2026]\u201d. Niin kauan kuin nykyinen perustuslakimme on voimassa, edell\u00e4 esitetty k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 luo pohjan kaikelle muulle toiminnalle ja n\u00e4in mielest\u00e4ni tulee my\u00f6s olla.<\/p>\n\n\n\n
Toteamus siit\u00e4, ett\u00e4 valta kuuluu kansalle, on kaiken perusta. Eduskuntavaaleissa, joita perustellusti voidaan pit\u00e4\u00e4 vaaleista t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4, kansa antaa \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valtamandaatin sellaiset poliittiset\/ideologiset valtasuhteet omaavalle eduskunnalle kuin parhaaksi katsoo. Vaalien voittaja taas muodostaa enemmist\u00f6hallituksen, joka johtaa maatamme ja yksi hallituksen t\u00e4rkeimmist\u00e4 johtamismuodoista on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, jolla kansan valtamandaatin saanut johto pystyy toteuttamaan poliittisideologiset tavoitteensa. Kun puhutaan tavanomaisesta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4, on t\u00e4ysin perusteltua todeta, ett\u00e4 eduskunta on synonyymi enemmist\u00f6hallitukselle. Mit\u00e4 suuremman valtasuhteen oppositioon n\u00e4hden hallitus omaa, sen suurempi on my\u00f6s mahdollisten toimenpiteiden kirjo. Kuten kirjoituksessani \u201dKuka johtaa Suomea?\u201d tuon esille, jopa perustuslaki on muutettavissa ja viel\u00e4 varsin nopeasti.<\/p>\n\n\n\n
Kansa luovuttaa valtamandaatin kannattamalleen poliittiselle ideologialle. \u00c4\u00e4nestyksen lopputuloksesta voidaan aina k\u00e4yd\u00e4 poliittista spekulointia, mutta \u00e4\u00e4nesti kansa valtaan autoritarismin, \u00e4\u00e4riliberalismin tai jotain silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4 juridisesti ei koskaan tule kyseenalaistaa sit\u00e4, \u00e4\u00e4nestik\u00f6 kansa oikein. \u00c4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toteutuu kansan tahto ja se saa haluamansa johdon luonnollisesti sill\u00e4 edellytyksell\u00e4, ett\u00e4 hallitus omaa paljon per\u00e4\u00e4nkuuluttamani vahvan johtajuuden ja todellakin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 valtaa kokonaisuudessaan, mink\u00e4 perustuslaki hallitukselle antaa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kirjoitustani on syyt\u00e4 ottaa pohdinnanalle se, millainen olisi paras mahdollinen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Kuten perustuslakimmekin tuo esille, presidentti on puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ainakin rauhan aikana. Nyt ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 osiossa presidentti ja ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ovat sama henkil\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n tulisi olla my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maamme korkeinta valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6. H\u00e4nen olisi oltava poliittisideologinen johtaja, joka omaa my\u00f6s vahvan sotilastaustan. Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sodanajan johtaja, vaan h\u00e4nen tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 korkeinta k\u00e4skyvaltaa puolustusvoimien suhteen my\u00f6s rauhan aikana. Rauhan aikana ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n tulisi pit\u00e4\u00e4 huoli sotilashenkil\u00f6iden ylent\u00e4misen ja teht\u00e4viin asettamisen suhteen siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen alapuolellaan oleva ylin sotilasjohto on teht\u00e4viens\u00e4 suhteen p\u00e4tev\u00e4\u00e4 sek\u00e4 koostuu henkil\u00f6ist\u00e4, joihin ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 voi luottaa. H\u00e4nen tulisi niin sanotuilla ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyill\u00e4 puuttua puolustusvoimissa harjoitettavaan koulutukseen sek\u00e4 siihen, miten ja mihin valtioneuvoston vuosittainen puolustusbudjetti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kohdennetaan. Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n tulisi olla n\u00e4kyv\u00e4 henkil\u00f6 my\u00f6s rauhan aikana. H\u00e4nen toimiinsa pit\u00e4isi lukeutua varuskuntiin, sotilasoppilaitoksiin sek\u00e4 sotaharjoituksiin tekem\u00e4t vierailut, joissa mahdollistuisi realistinen n\u00e4kemys nykytilasta ja asiakokonaisuuksista, jotka olisi korjattava tai muutettava.<\/p>\n\n\n\n
Sodan aikana ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ll\u00e4 tulisi olla aktiivinen rooli koko sodan ja jopa yksitt\u00e4isten ratkaisevien taisteluiden johtamisessa, koordinoinnissa ja suunnittelussa. Kuten usein olen todennut, ideologinen johtaja johtaa edest\u00e4. Edell\u00e4 mainittu tarkoittaisi ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n osalta aktiivisia rintamavierailuita ainakin armeijakuntien ja t\u00e4rkeimpien rintamasuuntien operatiivisten prikaatien komentopaikoilla. N\u00e4in ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ei olisi vain p\u00e4\u00e4majaan tulevan tiedon varassa, vaan pystyisi omiin havaintoihin perustuen johtaa sotilask\u00e4skyasioita. Lis\u00e4ksi on muistettava, ett\u00e4 taistelevien joukkojen moraalin kannalta edest\u00e4 johtaminen kaikkien johtoportaiden osalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja korostuu huomattavasti, jos rintamatilanne heikkenee.<\/p>\n\n\n\n
Kun edell\u00e4 esitetty\u00e4 tarkastellaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valossa, ensimm\u00e4inen esitt\u00e4m\u00e4ni peruste ei toteudu, koska presidentti on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla kaikessa muussa kuin sotilask\u00e4skyasioissa riippuvainen valtioneuvostosta ja tietyiss\u00e4 tapauksissa my\u00f6s koko eduskunnasta. Lis\u00e4ksi Suomen seuraava presidentti ei tule omaamaan vahvaa sotilastaustaa ja muutoinkin kyseisen kaltaisia poliitikkoja ei ole monta. Edell\u00e4 esitt\u00e4miini faktoihin perustuen monelle saattaa muodostua k\u00e4sitys, ett\u00e4 presidentin tulisi mahdollisen sodan syttyess\u00e4 luovuttaa ylip\u00e4\u00e4llikkyys puolustusvoimain komentajalle. Valittiin ensi sunnuntaina ehdokkaista kumpi tahansa tasavallan presidentin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, ylip\u00e4\u00e4llikkyyden luovuttaminen sodan aikana on allekirjoittaneen n\u00e4kemyksen perusteella kyseisten henkil\u00f6iden osalta ainut rationaalinen toimi. On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 puolustusvoimat ja sotilaat ovat laillisen esivallan miekka ja puhtaasti toimeenpaneva ja k\u00e4skyj\u00e4 toteuttava instanssi. Puolustusvoimien tulee kaikissa tilanteissa olla alisteinen maamme poliittiselle johdolle. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikkyytt\u00e4 ei tule luovuttaa puolustusvoimainkomentajalle vaan jollekin muulle poliittiselle johtajalle, joka omaa kyseisen alan ammattitaidon. Edell\u00e4 esitetty\u00e4 allekirjoittaneen n\u00e4kemyst\u00e4 puoltaa my\u00f6s perustuslain hyvinkin avoin sanamuoto siit\u00e4, ett\u00e4 presidentti voi poikkeusoloissa luovuttaa ylip\u00e4\u00e4llikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle.<\/p>\n\n\n\n
Maamme politiikka omaa varsin omintakeisia piirteit\u00e4. T\u00e4st\u00e4 yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 laajojen lainmuutoshankkeiden j\u00e4\u00e4minen varsinkin kauaskantoisen ajattelun osalta keskener\u00e4iseksi. Presidentin rooli puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 on juuri kyseisen kaltainen ja eritt\u00e4in vakava esimerkki. Kekkosen l\u00e4hes yksinvaltaisen valtakauden j\u00e4lkeen haluttiin perustuslain muutoksilla kaventaa huomattavasti tasavallan presidentin valtaoikeuksia. N\u00e4in tapahtui, mutta prosessi j\u00e4i kesken. Nykyisell\u00e4\u00e4n presidentin valtaoikeudet ovat hyvin rajatut, mutta ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n rooli mahdollistaa edelleen presidentille l\u00e4hes rajattoman vallan koskien puolustusvoimia sotilask\u00e4skyasioissa.<\/p>\n\n\n\n
Eritt\u00e4in laajat valtaoikeudet ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n roolissa vaikuttavat huomattavasti my\u00f6s Suomen niin sis\u00e4- kuin ulkopolitiikkaan, miss\u00e4 presidentti on hyvin sidottu valtioneuvoston ja eduskunnan tekemiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. T\u00e4m\u00e4 muodostaa huomattavia ristiriitoja ja johtamisketjun ep\u00e4selvyyksi\u00e4. Edell\u00e4 esitt\u00e4mist\u00e4ni syist\u00e4 oudoksun, ett\u00e4 edes presidentinvaalien aikana presidentin ehdottomasti suurinta valtaoikeutta ei nostettu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kysymykseksi.<\/p>\n\n\n\n
Maamme politiikan omintakeisena piirteen\u00e4 pid\u00e4n my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen johdolla on ollut l\u00e4hihistorian aikana hyvinkin kiire p\u00e4\u00e4st\u00e4 erilaisten yhteis\u00f6jen j\u00e4seneksi sek\u00e4 tehd\u00e4 muutoinkin ulkopolitiikkaan merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vaikuttavia sopimuksia. Allekirjoittaneen n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen Suomella oli l\u00e4hes pakonomainen tarve p\u00e4\u00e4st\u00e4 nopeasti Euroopan Yhteis\u00f6n, Euroopan Unionin, kyseisiin asiakokonaisuuksiin liittyv\u00e4n Euron, NATO:n sek\u00e4 Yhdysvaltain kanssa solmitun puolustusyhteisty\u00f6sopimuksen piiriin.<\/p>\n\n\n\n
Juridiikassa on fraasi, jossa todetaan, ett\u00e4: \u201d\u00c4l\u00e4 koskaan allekirjoita blankkoa!\u201d. Pienemm\u00e4ss\u00e4, yksitt\u00e4ist\u00e4 ihmist\u00e4 koskevassa kysymyksess\u00e4 edell\u00e4 esitetty fraasi on itsest\u00e4\u00e4nselvyys. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 jos henkil\u00f6 solmii sopimuksen, h\u00e4nen ei tule miss\u00e4\u00e4n olosuhteissa allekirjoittaa tyhj\u00e4\u00e4 paperia ja antaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen toisen osapuolen laatia allekirjoitettuun asiakirjaan sopimuksen ehdot. Uskon, ett\u00e4 edell\u00e4 esitetyst\u00e4 kaikki lukijat ovat samaa mielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kun siirryt\u00e4\u00e4n isompaan kontekstiin eli valtiosopimuksiin, maallamme on kuten aikaisemmin totesin ollut kiire p\u00e4\u00e4st\u00e4 liittym\u00e4\u00e4n kutakin asiaa koskevan sopimuksen piiriin. Vasta liittymisen j\u00e4lkeen on aloitettu k\u00e4sittelyt\/neuvottelut sopimusten yksityiskohdista. Kyseinen on eritt\u00e4in ep\u00e4rationaalista politiikkaa, joka on osoittautunut todeksi EY\/EU sek\u00e4 Euroon liittymisen suhteen. Uskon, ett\u00e4 tilanne tulee viel\u00e4 aikaisempia esimerkkej\u00e4 enemm\u00e4n monimutkaistumaan, kun yksityiskohtien todellinen k\u00e4sittely koskien sotilasliitto NATO:n ja Yhdysvaltain kanssa tehdyn kaksipuolisen puolustusyhteisty\u00f6sopimuksen todellisten yksityiskohtien k\u00e4sittely\u00e4 alkaa.<\/p>\n\n\n\n
Kuten kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, NATO on sotilasliitto ja Yhdysvaltain kanssa tehty sopimus on my\u00f6s sotilaallinen. Kyseiset asiat kuuluvat maan p\u00e4\u00e4miehelle, joka omaa my\u00f6s ylip\u00e4\u00e4llikkyyden. Presidentin roolia kyseisiss\u00e4 neuvotteluissa sitoo huomattavasti aikaisemmin mainitsemani fakta, ett\u00e4 sotilasasiat ovat my\u00f6s hyvin pitk\u00e4lti ulko- ja sis\u00e4poliittisia kysymyksi\u00e4. Puhtaasti l\u00e4hes tulkoon kokonaan sotilask\u00e4skyasiana, on pidett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 rooli puolustusvoimiemme yksitt\u00e4isill\u00e4 sotilailla on tulevaisuudessa koskien NATO operaatioita, Yhdysvaltain kassa solmitun puolustusyhteisty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttamista sek\u00e4 kriisinhallinta\/rauhaanpakottamisteht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
On muistettava, ett\u00e4 kaikkien korulauseiden takana on Yhdysvaltain ja EU:n suurvaltioiden valtapolitiikka. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy toteen vakuuttavana esimerkkin\u00e4 siin\u00e4, mink\u00e4laista j\u00e4lke\u00e4 Yhdysvallat on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeens\u00e4 levitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n muualle \u201dl\u00e4nsimaista demokratiaa\u201d. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 savuavia raunioita ja t\u00e4ydellist\u00e4 sekasortoa. Edell\u00e4 mainitun takia on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 maamme lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 uusiin valtiosopimuksiin kirjataan selke\u00e4sti varusmiesten, reservil\u00e4isten, sopimussotilaiden sek\u00e4 kantahenkil\u00f6kunnan osallistumisen perustuvan vapaaehtoisuuteen. On erikseen koulutettava nykyiseen tilanteeseen tarvittavat joukot, joihin liityt\u00e4\u00e4n vapaaehtoisuuden pohjalta. En halua, ett\u00e4 tulevaisuudessa suomalaisten sotilaiden verta vuodatetaan suorana sotilask\u00e4skyasiana taisteluissa, joiden todellinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Yhdysvaltojen valtapoliittisen aseman vahvistaminen!<\/p>\n\n\n\n
Ennen tulevien ristiriitaisuuksien ja ongelmien analysointia on perusteltua katsoa l\u00e4himenneisyyteen. EU politiikassa n\u00e4htiin aikanaan episodi, jota allekirjoittanut on kutsunut \u201dkahden lautasen kriisiksi\u201d. Koska maamme sen aikainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, joka siis aina ennen liittymist\u00e4 kansainv\u00e4liseen valtiosopimukseen tulisi olla kunnossa, ilmeni voimakas ristiriita siit\u00e4, kuka edustaa Suomea Euroopan Unionissa. Sen aikainen tasavallan presidentti omasi n\u00e4kemyksen, ett\u00e4 presidentti, jonka yksi p\u00e4\u00e4teht\u00e4vist\u00e4 on ulkopolitiikka, itseoikeutetusti edustaisi EU tasolla my\u00f6s maatamme. P\u00e4\u00e4ministeri taas omasi t\u00e4ysin erilaisen n\u00e4k\u00f6kannan. Koska kumpikaan ei ristiriitatilanteessa antanut periksi, molemmat osallistuivat maamme edustajina EU:n kokouksiin. N\u00e4in ollen kokousten p\u00e4iv\u00e4llisiss\u00e4 Suomen edustajalle oli varattava kaksi lautasta ja siit\u00e4 tulee my\u00f6s allekirjoittaneen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 nimitys tapahtumainkululle, josta olisi tullut ottaa oppia maamme liittyess\u00e4 NATO:on. Nykyinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4rittelee maamme ulkopolitiikan koskien EU:a p\u00e4\u00e4ministerijohtoiseksi. T\u00e4st\u00e4kin asiasta tulee muodostumaan nykyisess\u00e4 NATO Suomessa ristiriitoja, joihin palaan my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n
Kuten aikaisemmin olen todennut, NATO on sotilasliitto ja samoin Yhdysvaltain kanssa tehty puolustusyhteisty\u00f6sopimus on sotilaallinen. Jatkossa k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 kyseisi\u00e4 valtiosopimuksia k\u00e4yt\u00e4n puhtaasti kieliopillisen luettavuuden kannalta NATO termi\u00e4 synonyymin\u00e4 my\u00f6s Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen suhteen.<\/p>\n\n\n\n
NATO on sotilasliitto ja olisi luontevaa, ett\u00e4 valtion p\u00e4\u00e4mies ja puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, eli tasavallan presidentti on henkil\u00f6, joka on maamme edustaja kyseisiss\u00e4 kokouksissa. Ehdottomasti t\u00e4rkeimm\u00e4t kysymykset NATO:n suhteen ovat:<\/p>\n\n\n\n
-Mink\u00e4laisen roolin Suomi tulee ottamaan sotilasliitossa?<\/p>\n\n\n\n
-Tuleeko maahamme pysyvi\u00e4 ulkomaisten sotilaiden tukikohtia ja miten puolustusvoimiemme joukkoja ja kalustoa varataan sek\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n NATO operaatioissa?<\/p>\n\n\n\n
-Salliiko Suomi ydinaseiden sijoittamisen tai kauttakulun maassamme?<\/p>\n\n\n\n
-Poistetaanko Ahvenanmaan demilitarisaatio k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vanhentuneena k\u00e4sitteen\u00e4 kyseisen saaren huomattavan strategisen merkityksen takia?<\/p>\n\n\n\n
-Mink\u00e4 suuruiset taloudelliset resurssit Suomi mitoittaa NATO operaatioihin vuosittain k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi?<\/p>\n\n\n\n
Kaikki edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni kysymykset ovat luonteeltaan sotilaallisia, mutta omaavat huomattavan ulko- sek\u00e4 sis\u00e4poliittisen aspektin. N\u00e4in ollen tasavallan presidentin valtaoikeudet eiv\u00e4t riit\u00e4 kyseisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 neuvottelemiseen, saati niist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen. Edell\u00e4 esitetyn takia l\u00e4hihistoriassamme ollut \u201dkahden lautasen kriisi\u201d on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 NATO:n suhteen \u201dkahden lautasen politiikaksi\u201d muokattuna ainut realistinen vaihtoehto. Jotta Suomella on valtaoikeudet omaava edustusto NATO asioista neuvoteltaessa, l\u00e4sn\u00e4 tulisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n olla presidentin lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4ministeri. Edell\u00e4 esitetty\u00e4 alleviivaa jo nykyinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa valtioneuvosto ja tasavallan presidentti neuvottelevat yhdess\u00e4 ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksist\u00e4 niin kutsutussa TP UTVA instanssissa.<\/p>\n\n\n\n
Maallemme on my\u00f6s valitettavan omintakeista mallioppilaspolitiikka, mink\u00e4laista Suomi on koko EY\/EU j\u00e4senyyden ajan noudattanut. T\u00e4h\u00e4n luontaisesti liittyy my\u00f6s EU:n suurvaltojen kuten Saksan ja Ranskan politiikan my\u00f6t\u00e4ily. Kuten aikaisemmin totesin, EU politiikka on p\u00e4\u00e4ministerijohtoista. Uskon, ett\u00e4 mallioppilaspolitiikka jatkuu my\u00f6s NATO:ssa. On olennaista huomioida, ett\u00e4 NATO:n selke\u00e4 johtomaa on Yhdysvallat. Edell\u00e4 esitetty\u00e4 korostaa entisest\u00e4\u00e4n maamme erikseen Yhdysvaltojen kanssa solmima puolustusyhteisty\u00f6sopimus. Valitettavan mallioppilaspolitiikan jatkuessa Suomi tulee enenem\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s my\u00f6t\u00e4ilem\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen harjoittamaa politiikkaa, josta olemme saaneet jo todenn\u00e4k\u00f6isesti ensimm\u00e4isen esimerkin. En t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ota kantaa Israelin ja palestiinalaisten v\u00e4liseen kriisiin tai suoranaiseen sotaan, koska se ei liity oheisen kirjoitukseni konseptiin ja n\u00e4in ollen en siihen keskity. On kuitenkin fakta, ett\u00e4 Yhdysvallat ja Israel ovat liittolaisia. Suomi on sitoutunut tukemaan YK:n palestiinalaisia humanit\u00e4\u00e4risesti avustavaa UNRWA j\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Israel esitti yksipuolisen n\u00e4kemyksen, ett\u00e4 YK:n UNRWA:ssa olisi terroristeiksi luokiteltavia henkil\u00f6it\u00e4. Edell\u00e4 mainitun takia Suomi veti pois tukensa kyseiselt\u00e4 organisaatiolta. Tuen poisvet\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4ytyy allekirjoittaneen silmiss\u00e4 puhtaasti ep\u00e4suoraksi kannanotoksi Yhdysvaltojen Israelia tukevalle politiikalle.<\/p>\n\n\n\n
Koskien maallemme tyypillist\u00e4 mallioppilaisuutta kyseinen politikointi saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tulevaisuuteen liittyvi\u00e4 ristiriitaisuuksia. Vain esimerkkin\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerijohtoinen EU politiikka, joka my\u00f6t\u00e4ilee Saksaa ja Ranskaa sek\u00e4 tasavallan presidentin oleminen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 NATO politiikassa, joka tulee my\u00f6t\u00e4ilem\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain linjaa, saattaa hyvinkin nopeasti ajautua keskin\u00e4iseen ristiriitaan esimerkiksi, kun todenn\u00e4k\u00f6isesti Donald Trump on kyseisen maan tuleva presidentti.<\/p>\n\n\n\n
Loppuyhteenvetona ja ratkaisuehdotuksenani totean seuraavaa: Sotilasliitto NATO:n ja Yhdysvaltain kanssa tekem\u00e4n kaksipuolisen puolustusyhteisty\u00f6sopimuksen yksityiskohtien tulevaisuuteen sijoittuvissa ratkaisuissa, joudumme avaamaan perustuslain ja monen muun asiakontekstiin liittyv\u00e4n, sille alisteisen lain sek\u00e4 asetuksen uudelleen muotoiltavaksi. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa, kaikkeen aikaisemmin esiintuomaani viitaten katson, ett\u00e4 puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llikkyys tulisi siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerille kaikilla niill\u00e4 puolustusvoimiin liittyvill\u00e4 valtaoikeuksilla, mitk\u00e4 tasavallan presidentti nykyisell\u00e4\u00e4n omaa. Lis\u00e4ksi presidentin nauttima laaja syytteennostosuoja tulisi kattaa tulevaisuudessa my\u00f6s p\u00e4\u00e4ministerin sek\u00e4 sen henkil\u00f6n, jolle p\u00e4\u00e4ministeri mahdollisesti luovuttaa puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llikkyyden. Ylip\u00e4\u00e4llikkyyden luovuttaminen tulisi tehd\u00e4 mahdolliseksi my\u00f6s poikkeusolojen ulkopuolella ja t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 perustuslain v\u00e4lj\u00e4 sanamuoto \u201dToiselle Suomen kansalaiselle\u201d tulisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4. Jotta ylip\u00e4\u00e4llikkyyden luovuttamisen yhteydess\u00e4 vallitseva juridiikka on yksiselitteinen, tulisi lain kirjainta muuttaa siten, ett\u00e4 puolustusvoimia ja siihen liittyvi\u00e4 sotilask\u00e4skyasioita k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tasavallan presidentti\/presidentti termi muutetaan terminologisesti ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n
Perustelen edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni n\u00e4k\u00f6kantaa sill\u00e4, ett\u00e4 lainmuutoksella mahdollistettaisiin maamme todellisen laajimman vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n sek\u00e4 puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n roolin konkretisoitumisen samaan henkil\u00f6\u00f6n. Sotilask\u00e4skyasiat, joissa ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ll\u00e4 on l\u00e4hes rajaton valta, liittyv\u00e4t l\u00e4hes kaikilta osiltaan ulko- ja sis\u00e4politiikkaan, jota k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla johtaa p\u00e4\u00e4ministeri. Kun kaikki edell\u00e4 olevat valtakomponentit ovat henkil\u00f6ll\u00e4, joka my\u00f6s vastaa maamme EU politiikasta, ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n tilanteita, joissa ulko- ja turvallisuuspoliittisia neuvotteluja k\u00e4yv\u00e4 henkil\u00f6 ei omaisi riitt\u00e4vi\u00e4 valtaoikeuksia. T\u00e4m\u00e4 olisi asioiden oikeanlaista kohdentamista, kuten verrokkina olen esitt\u00e4nyt my\u00f6s mets\u00e4stys, \u2013 riistanhoito ja mets\u00e4politiikan keskitt\u00e4misen\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6\u00f6n ja sit\u00e4 johtavalle ministerille.<\/p>\n\n\n\n
Perustuslakimme mukaisesti eduskunta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 valtiosopimusten hyv\u00e4ksymisest\u00e4 tai niist\u00e4 irtisanoutumisesta. Valtiosopimukset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa loukata maamme kansanvaltaisia periaatteita. Edell\u00e4 esitetyss\u00e4 kontekstissa p\u00e4\u00e4ministeri on avainroolissa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerin sek\u00e4 h\u00e4nen johtamansa hallituksen tulee toisin kuin presidentin nauttia eduskunnan, eli kansan luottamusta. Kyseiset asiat antavat vahvaa lis\u00e4argumentaatiota sille, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikkyyden siirt\u00e4minen p\u00e4\u00e4ministerille vahvistaa todellisuudessa huomattavasti perustuslain esitt\u00e4mien kansanvaltaisten periaatteiden toteutumista.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4ministeri johtaa valtioneuvostoa eli maamme hallitusta. N\u00e4in ollen on my\u00f6s p\u00e4\u00e4ministerin ylip\u00e4\u00e4llikkyydelle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 painoarvoa antava seikka, ett\u00e4 puolustusvoimat ovat hallinnollisesti puolustusministerin ja h\u00e4nen johtamansa puolustusministeri\u00f6n alaisuudessa. Lis\u00e4ksi on loogista, ett\u00e4 valtionvarainministeri, joka suunnittelee my\u00f6s puolustusvoimille vuosittain suunnatun budjetin, kuuluu samaiseen hallitukseen p\u00e4\u00e4ministerin kanssa, joka ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 taas sotilask\u00e4skyasiana p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mihin ja miten kyseinen budjetti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Varsinkin poikkeusoloissa, erityisesti maamme ollessa sodassa on pystytt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n nopeita tilanteen vaatimia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka sotilask\u00e4skyasiana saatetaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Edell\u00e4 esitettyyn realiteettiin viitaten, perustuslains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4t ovat aikanaan kauaskantoisesti ja viisaasti n\u00e4hneet, ett\u00e4 valtion p\u00e4\u00e4mies\/ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 tarvitsee laajan syyteennostosuojan. T\u00e4m\u00e4 takaa kyseiselle henkil\u00f6lle ty\u00f6rauhan ja est\u00e4\u00e4 vaaleissa vaihtumattomien instanssien ep\u00e4suoran politikoinnin. Esimerkin kaltaisesti sodan aikana ei miss\u00e4\u00e4n olosuhteessa saisi tapahtua samankaltaista episodia kuin loppuvuonna 2023, jolloin yksi virkamies, apulaisoikeuskansleri Puumalainen sai pys\u00e4ytetty\u00e4 niin tasavallan presidentin, valtioneuvoston, eduskunnan, rajavartiolaitoksen kuin kansankin tahdon it\u00e4rajan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4st\u00e4 sulkemisesta.<\/p>\n\n\n\n
Kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n rauhan aikaa, katson kuten oheisessa kirjoituksessani olen todennut, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ll\u00e4 on oltava my\u00f6s sodanajan ulkopuolella aktiivinen rooli koskien puolustusvoimia. Koska olen my\u00f6s esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 ihanteellisin ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 olisi poliitikko sek\u00e4 ideologi, joka omaisi vahvan sotilastaustan, tulisi p\u00e4\u00e4ministerill\u00e4 olla oikeus my\u00f6s poikkeusolojen ulkopuolella luovuttaa kyseinen teht\u00e4v\u00e4 toiselle Suomen kansalaiselle. Edell\u00e4 k\u00e4sitellyn takia on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perustuslain sanamuoto s\u00e4ilyy mahdollisimman laaja-alaisena. N\u00e4in ollen \u201dtoinen Suomen kansalainen\u201d voi esimerkiksi olla ammattiupseeritaustan omaava, hallituskoalition johonkin puolueeseen kuuluva poliitikko.<\/p>\n\n\n\n
Pid\u00e4n kaikkea loppuyhteenvedossani esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni rationaalisena sek\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ainoana toimivana ratkaisuna koskien puolustusvoimien ylip\u00e4\u00e4llikkyyskysymyst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t lukijat! Presidentinvaalien ensimm\u00e4inen kierros on k\u00e4yty ja huomenna tied\u00e4mme, kuka on historiamme ensimm\u00e4inen virallinen NATO presidenttimme. El\u00e4mme sotaisia aikoja ja mielest\u00e4ni presidentinvaalikampanjan aikana ei lainkaan riitt\u00e4v\u00e4sti ole keskusteltu, saati otettu kantaa kysymykseen; kenelle nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikkyys kuuluu? Heti alkuun kehotan aihealueesta kiinnostuneita lukijoita perehtym\u00e4\u00e4n uudestaan 15.12.2023 julkaisemaani laajaan sek\u00e4 perusteellisesti aihealuettaan k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjoitukseeni: \u201dKuka johtaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-282","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-valtaoppi"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"anssi","author_link":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/author\/anssi\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Valtaoppi<\/a>","rttpg_excerpt":"Hyv\u00e4t lukijat! Presidentinvaalien ensimm\u00e4inen kierros on k\u00e4yty ja huomenna tied\u00e4mme, kuka on historiamme ensimm\u00e4inen virallinen NATO presidenttimme. El\u00e4mme sotaisia aikoja ja mielest\u00e4ni presidentinvaalikampanjan aikana ei lainkaan riitt\u00e4v\u00e4sti ole keskusteltu, saati otettu kantaa kysymykseen; kenelle nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikkyys kuuluu? Heti alkuun kehotan aihealueesta kiinnostuneita lukijoita perehtym\u00e4\u00e4n uudestaan 15.12.2023 julkaisemaani laajaan sek\u00e4 perusteellisesti aihealuettaan k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjoitukseeni: \u201dKuka johtaa…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/282","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=282"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/282\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":283,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/282\/revisions\/283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=282"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=282"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=282"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}