{"id":133,"date":"2025-04-17T17:57:45","date_gmt":"2025-04-17T17:57:45","guid":{"rendered":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/?p=133"},"modified":"2025-04-17T17:57:45","modified_gmt":"2025-04-17T17:57:45","slug":"arvio-tilanteen-kehittymisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/2025\/04\/17\/arvio-tilanteen-kehittymisesta\/","title":{"rendered":"Arvio tilanteen kehittymisest\u00e4!"},"content":{"rendered":"\n

ARVIO TILANTEEN KEHITTYMISEST\u00c4 METS\u00c4STYS-, RIISTANHOITO- JA METS\u00c4POLIITIIKAN OSALTA<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto j\u00e4rjesti 20.04 P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelin koskien hallitusohjelmaan kirjattujen mets\u00e4styst\u00e4 koskevien osioiden vallitsevaa tilaa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 valmistelua. Kyseiseen P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin osallistui maa- ja mets\u00e4talousministeri Sari Essayahin lis\u00e4ksi edustaja kaikista vallassa olevan hallituskoalition puolueista sek\u00e4 oppositiosta Keskustan ja Vihreiden edustaja. Katson, ett\u00e4 P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeli oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 linjoja vet\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 kuluvan vuoden tapahtumia enteilev\u00e4 tilaisuus. Edell\u00e4 mainitusta syyst\u00e4 annan kyseiselle paneelille laajassa kirjoituksessani erityisen painoarvon.<\/p>\n\n\n\n

Seurasin tarkkaan muistiinpanoja tehden suoran l\u00e4hetyksen kyseisest\u00e4 paneelista. Lis\u00e4ksi Perussuomalainen puolue julkaisi 24.04 oman ohjelmansa koskien Europarlamenttivaaleja. Tein muistiinpanot my\u00f6s kyseisest\u00e4 ohjelman julkaisusta sek\u00e4 olen my\u00f6s perehtynyt muiden puolueiden vaaleja koskeviin varsinkin mets\u00e4styspolitiikkaa k\u00e4sitteleviin julkilausumiin ja otan niihin kantaa tarvittavilta osin.<\/p>\n\n\n\n

Julkaisen kirjoitukseni tarkoituksella vasta aivan EU-vaalien ennakko\u00e4\u00e4nest\u00e4misen aattona, jotta voin kommentoida my\u00f6s viimeisimpi\u00e4 aihealueeseen liittyvi\u00e4 poliittisia tapahtumia.<\/p>\n\n\n\n

Koska kirjoitukseni on tiiviydest\u00e4 huolimatta melko pitk\u00e4, kehotan kaikkia lukijoita kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota tekstin loppupuolella olevan Huomioitavaa \u00e4\u00e4nest\u00e4jille alaotsikon alla olevaan suositukseen!<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

YLEIST\u00c4 KOSKIEN P\u00c4\u00c4TT\u00c4J\u00c4PANEELIA:<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton tarkoitus oli k\u00e4sitell\u00e4 paneeliin osallistuneiden poliitikkojen osalta kaikki hallitusohjelman mets\u00e4styst\u00e4 koskevat kirjaukset. Ajatuksen tasolla asia oli hyv\u00e4, mutta hallitusohjelmakirjauksien runsaan m\u00e4\u00e4r\u00e4n takia paneelille suunniteltu kahden tunnin aika oli t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n varsinkin, kun kyseiseen aikam\u00e4\u00e4reeseen sis\u00e4ltyi viel\u00e4 Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton puheenjohtajan Tuomas Hallenbergin sek\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri Sari Essayahin puhe. Jos haluttiin k\u00e4sitell\u00e4 kaikki aihekokonaisuudet, olisi paneelin kesto tullut mitoittaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmeen tuntiin.<\/p>\n\n\n\n

On luonnollista, ett\u00e4 Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton puheenjohtaja piti paneelin j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n\u00e4 organisaationa avauspuheen. Hallenbergin puheen olisi kuitenkin tullut olla enemm\u00e4n muodollinen, lyhyt tilaisuuden avaus kuin pitk\u00e4, laajan diasarjan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kokonaisuus. Hallitusohjelman valmistuttua kes\u00e4kuun lopulla 2023 Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto otti kantaa ohjelman kirjauksiin sek\u00e4 esitti niihin omat n\u00e4kemyksens\u00e4. Kyseinen kannanotto on ollut kaikkien luettavana Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton sivustolla l\u00e4hes vuoden. Lis\u00e4ksi Hallenbergin esitt\u00e4m\u00e4t diat, joissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuotiin esille samaiset asiat kuin Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton kirjallisessa kannanotossa hallitusohjelman kirjauksiin, olivat asiasta kiinnostuneiden n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 monta viikkoa kyseisen organisaation sivustolla. Kuten tilaisuuden nimikin osoittaa, tarkoitus oli mahdollistaa katsojakunnalle kuulla, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 on sanottavana. Kyseess\u00e4 ei ollut Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton n\u00e4kemysten mainoskampanja ja Hallenbergin pitk\u00e4, diasarjan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 aloituspuhe vei jo muutoinkin alimitoitetusta ajasta merkitt\u00e4v\u00e4n osan.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelin puheenjohtajana toimi toimittaja Vesa Kallionp\u00e4\u00e4<\/strong>, joka ei ollut lainkaan riitt\u00e4v\u00e4sti perill\u00e4\/perehtynyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aihekokonaisuuteen. H\u00e4n omalla juonnollaan enemm\u00e4n sekoitti kuin selvensi keskustelua. Lis\u00e4ksi paneelin puheenjohtajan tulee olla puolueeton, mik\u00e4 kyseenalaistui, kun viherpolitisoitumista aloitettiin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n syvemm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelin keski\u00f6ss\u00e4 olivat tilaisuuteen kutsutut poliitikot. Paneelin rakenne olisi tullut olla sellainen, ett\u00e4 jokainen keskustelija olisi saanut mahdollisuuden niin alussa kuin lopussa lyhyeen, oman n\u00e4kemyksens\u00e4 kiteytt\u00e4v\u00e4\u00e4n puheenvuoroon. Lis\u00e4ksi hallitusohjelman mets\u00e4styst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t kirjaukset olisi tullut ottaa yksi kerrallaan esille siten, ett\u00e4 olisi mahdollistettu alkuun jokaiselle panelistille lyhyt puheenvuoro, jonka j\u00e4lkeen keskustelua olisi jatkettu aikataulu s\u00e4ilytt\u00e4en puheenjohtajan johdolla. N\u00e4in katsoja olisi saanut mahdollisimman selke\u00e4t n\u00e4k\u00f6kannat esille koskien jokaista panelistia. Koska toimittiin toisin, paikalla olleille poliitikoille mahdollistui, kaikki k\u00e4ytetyt puheenvuorot ajallisesti yhteenlaskettuna noin 10 minuutin puheaika. Kyseinen puheaika rinnastettuna aihealueen laajuuteen on t\u00e4ysin alimitoitettu ja koko paneelista muodostui puhdas \u201dpintaraapaisu\u201d. Edell\u00e4 esitetyn lis\u00e4ksi, katsojille oli varattu mahdollisuus esitt\u00e4\u00e4 panelisteille kirjallisia kysymyksi\u00e4. Kyseinen osio, ilmeisesti ajan puutteen takia sivuutettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan. N\u00e4in ollen Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton hyv\u00e4 idea ep\u00e4onnistui paneelin rakenteellisiin ja ajank\u00e4yt\u00f6llisiin virheisiin.<\/p>\n\n\n\n

MINISTERI ESSAYAHIN PUHE:<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ministerin puhe oli verrattain yleisluonteinen sek\u00e4 noudatti laajalti hallituksen aikaisempia ulostuloja koskien kyseist\u00e4 politiikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 asiakokonaisuutena Essayah otti esiin suurpedot.<\/strong> H\u00e4n esitti, ett\u00e4 Suomen tulisi kehitt\u00e4\u00e4 vahinko\/kannanhoidollisin perustein tapahtuvaa suurpetojen mets\u00e4styst\u00e4. Samoin ministeri nosti esiin nyky\u00e4\u00e4n paljolti puhutun \u201dRuotsin mallin\u201d. Valitettavasti joudun toteamaan useasti aikaisemminkin esitt\u00e4m\u00e4ni faktan siit\u00e4, ett\u00e4 oli kyseess\u00e4 \u201dRuotsin malli\u201d tai vahinko\/kannanhoidollinen mets\u00e4stys, kyseess\u00e4 on poikkeuslupa ja suomalainen poikkeuslupapolitiikka erityisesti suurpetojen osalta ei tule johtamaan tilanteen mink\u00e4\u00e4nlaiseen muuttumiseen nykyisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suurpetopolitiikkaan liittyen ministeri mainitsi my\u00f6s Bernin sopimuksen ja oheisen vuoden joulukuussa Berniss\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4n kokouksen. Kyseisess\u00e4 kokouksessa on Suomen edustajilla tarkoitus muiden samalla linjalla olevien maiden ohella pyrki\u00e4 saamaan suurpetojen suojeluluokitukset alemmalle statukselle. My\u00f6s Perussuomalaisen puolueen EU-vaaliohjelmassa <\/strong>tuotiin el\u00e4inlajiluokitukset sek\u00e4 niiden muutto k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mets\u00e4styksen kannalta t\u00e4rkeimm\u00e4ksi asiaksi. El\u00e4inlajiluokitusten muuttaminen on pitk\u00e4 ja tuloksiltaan ep\u00e4varma prosessi, sen varaan ei suomalaista suurpetopolitiikkaa voida rakentaa.<\/p>\n\n\n\n

Allekirjoittanut on vuosikymmenten ajan painottanut Bernin sopimusta<\/strong> ja Suomen kyseiseen sopimukseen aikanaan tekemi\u00e4 varaumia varsinkin suden, karhun sek\u00e4 kanahaukan osalta. Bernin sopimus luo pohjan koko Euroopan Unionin luontopolitiikalle ja paljon enemm\u00e4n esill\u00e4 olleille lintu- ja luontodirektiiville. Oikeustahot, viranomaiset sek\u00e4 virkamiehet ovat systemaattisesti v\u00e4h\u00e4telleet Bernin sopimuksen merkityst\u00e4 tai j\u00e4tt\u00e4neet asian kokonaan vaille kommentointia. On hyv\u00e4, ett\u00e4 oheista aihealuetta koskeva kansainv\u00e4linen politiikka on vihdoin p\u00e4\u00e4ssyt asian ytimeen. Tilanne on kuitenkin kaksipiippuinen. Itselleni asia n\u00e4ytt\u00e4ytyy siten, ett\u00e4 vihre\u00e4t antavat nyt painoarvoa Bernin sopimukselle syyst\u00e4, ett\u00e4 asiaa k\u00e4sittelev\u00e4 kokous pidet\u00e4\u00e4n vasta joulukuussa 2024. N\u00e4in ollen he saavuttavat haluamansa aikavoiton. Bernin sopimuksen, kuten muidenkaan kansainv\u00e4listen sopimusten aivan realistista painoarvoa ei my\u00f6s tule ylikorostaa. L\u00e4hes kaikki allekirjoittaneen esitt\u00e4m\u00e4t lainmuutosesitykset, mukaan lukien suurpedot, pystyt\u00e4\u00e4n toteuttamaan k\u00e4sitelt\u00e4vien sopimusten nykyisell\u00e4 sanamuodolla sek\u00e4 liitteill\u00e4. Kuten jo edell\u00e4 totesin, el\u00e4inlajiluokitusten muuttaminen kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa on pitk\u00e4 ja ep\u00e4varma prosessi. Jos vihre\u00e4t \u201dbetonoivat\u201d kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n yhteen el\u00e4inlajiluokitusten muuttamisen kanssa, saavat he k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 taas uuden verukkeen, jolla pyrkiv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa suurpetojen pyynnin Suomessa kokonaan. Bernin sopimuksen p\u00f6yd\u00e4lle nostaminen antaa my\u00f6s hallitukselle tekosyyn siihen, miksi hallitusohjelmaan kirjatut suurpetoasiat eiv\u00e4t etene.<\/p>\n\n\n\n

Koskien kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia, nostan esiin Perussuomalaisen puolueen EU-vaaliohjelman julkaisutilaisuuden alussa olleen puheenjohtaja Riikka Purran puheen<\/strong>. Mielest\u00e4ni puhe oli hyv\u00e4 ja Purra ei antanut kyseisten vaalien suhteen ep\u00e4realistisia lupauksia. Kuten suurin osa P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin osallistuneista panelisteista, my\u00f6s Purra painotti kansallisen, eduskunnassa tapahtuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ratkaisevaa merkityst\u00e4. Kansallisella tasolla p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n Suomen EU-poliittisista linjoista ja Purra painottikin eduskuntavaaleja kaikista vaaleista t\u00e4rkeimm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Hallituksen politiikassa on kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4 ristiriita. Kuten edell\u00e4 tuon esille ministeri Essayah antaa merkitt\u00e4v\u00e4n painoarvon kansainv\u00e4liselle, Berniss\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4lle kokoukselle erityisesti suurpetokysymyksess\u00e4. Samoin Perussuomalaisen puolueen EU-vaaliohjelman varsinaiset esittelij\u00e4t, kansainv\u00e4listen asioiden erityisavustaja Mikael Lith ja poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen <\/strong>keskittyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain el\u00e4inlajiluokitusten muuttoon EU:n tasolla sek\u00e4 sitouttavat my\u00f6s valkoposkihanhiongelman kyseiseen kokonaisuuteen. Toisin sanoen, l\u00e4hes kaikkien puolueiden panelistit, sek\u00e4 Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja Riikka Purra n\u00e4kev\u00e4t ratkaisun avaimen l\u00f6ytyv\u00e4n eduskunnassa teht\u00e4vist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Toisaalta suurpeto-ongelman ratkaisu sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset muutokset erityisesti koskien valkoposkihanhea sek\u00e4 merimetsoa liitet\u00e4\u00e4n suoraan yhteen EU:n tasolla teht\u00e4viin kansainv\u00e4lisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja el\u00e4inlajiluokitusten muuttoon.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4listen sopimusten el\u00e4inlajiliitteet ja niiden m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4t kansalliset suojelustatukset nousevat edell\u00e4 esitetyss\u00e4 keski\u00f6\u00f6n. Allekirjoittaneen lukuisista huomautuksista huolimatta hallitus sek\u00e4 vastaavien ministeri\u00f6iden virkamiehet pit\u00e4v\u00e4t kiinni hallitusohjelmaan kirjatusta v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tiedosta. Merimetso ei kuulu lintudirektiivin erityist\u00e4 suojelua vaativien lajien liitteen nro:1 listalle, vaan poistettiin sielt\u00e4 jo vuonna 1997. Koska hallitus painottaa laajalti el\u00e4inlajiluokitusten muuttoa, kyseisell\u00e4 hallitusohjelmassa edelleen olevalla virhetiedolla on suuri merkitys. Jokainen asiasta kiinnostunut voi itse tarkastaa esitt\u00e4m\u00e4ni todeksi netist\u00e4, hakusanalla \u201dlintudirektiivi\u201d. Kyseisen direktiivin liitteess\u00e4 nro:1, jossa kansainv\u00e4lisille sopimuksille tyypillisesti el\u00e4inlajit mainitaan niiden latinalaisella nimell\u00e4, ei l\u00f6ydy maassamme esiintyv\u00e4\u00e4 merimetsoa eli Phalacrocorax carbo sinensisi\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Jatkaen lintuaiheella ministeri Essayah toi puheessaan esille valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamat vakavat vahingot, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi h\u00e4n esitti nelj\u00e4 miljoonaa euroa vuodessa. Pid\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ministeri toi esille jatkuvasti kasvavan valkoposkihanhiongelman. En tied\u00e4 tarkemmin sit\u00e4, mihin perustui ministerin nelj\u00e4n miljoonan euron vuotuiset vahingot, mutta totean kyseiseen arvioon, ett\u00e4 se on hyvin alimitoitettu suuresta raham\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 huolimatta. Moni vahingonk\u00e4rsij\u00e4 on jo patoutuneen kyll\u00e4stynyt pitk\u00e4\u00e4n jatkuneeseen ja alati pahenevaan ongelmaan sek\u00e4 suomalaiseen vahingonkorvausbyrokratiaan. T\u00e4m\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 korvauksia ei en\u00e4\u00e4 edes haeta tai, jos haetaan, toteenn\u00e4ytt\u00f6vaikeuksien takia niit\u00e4 ei hakijalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6nnet\u00e4. Maahamme on muodostunut monitulkintaisia termej\u00e4 kuten \u201dmuu tyydytt\u00e4v\u00e4 ratkaisu\u201d. Virkamiehet saattavat paikoin pit\u00e4\u00e4 perusteena korvaushakemuksen osittaiselle tai kokonaisvaltaiselle hylk\u00e4\u00e4miselle sit\u00e4, ett\u00e4 maanviljelij\u00e4 ei ole \u201dpyrkinyt ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n<\/strong>\u201d vahinkojen laajuutta muun muassa perustamalla valkoposkihanhille omia \u201dbuffettipeltoja\u201d tai hakenut ELY- keskuksesta vaikeasti saatavia karkoituslupia<\/strong>. Mielest\u00e4ni P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin osallistunut Keskustapuolueen edustaja, kansanedustaja Anne Kalmari <\/strong>kiteytti koko suomalaisen valkoposkihanhipolitiikan osuvasti todeten erityisesti karkoituspolitiikan naurettavaksi!<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vaikka alussa totesin ministeri Essayahin puheen yleisluonteiseksi ja hallituksen aikaisempia ulostuloja noudattavaksi, sain kuitenkin vaikutelman siit\u00e4, ett\u00e4 ministerill\u00e4 on ymm\u00e4rryst\u00e4 tilanteen kokonaisvaltaiselle vakavuudelle sek\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6myydelle. Maa- ja mets\u00e4talousministeri Essayah esitti puheensa loppuosiossa mielest\u00e4ni verrattain voimakkaan ja kantaa ottavan, faktapohjaisen kannan todetessaan, ett\u00e4 oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on ep\u00e4rationaali!<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

POSIIVISTA VARSINAISESTA PANEELISTA:<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Katson, ett\u00e4 kiistattomasti paneelin parhaimmat puheenvuorot esitti Kristillisdemokraattien EU-vaaliehdokas Eija-Riitta Korhola<\/strong>. Vaikka panelistien yhteenlaskettujen puheenvuorojen aika oli varsin minimaalinen, Korhola keskittyi ongelmien juurisyyhyn eli voimakkaaseen viherpolitisoitumiseen. <\/strong>Sitaattikiteytyksen\u00e4 Korhola toi esiin n\u00e4kemyksens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vihre\u00e4t ovat organisoituneet \u201dvaltioksi valtion sis\u00e4ll\u00e4\u201d<\/strong>. Edell\u00e4 esitetty on mahdollistanut sen, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6hallinto on kaapannut vallan ja n\u00e4in ollen vihre\u00e4 ideologia on \u201dinvalidisoinut\u201d toiminnan!<\/strong> Vallitseva tilanne on johtanut siihen, ett\u00e4 viranomaisia kohtaan on syntynyt luottamuspula!<\/strong> Korhola toi paneelissa esille my\u00f6s n\u00e4kemyksens\u00e4 muun muassa siit\u00e4, ett\u00e4 varislintujen pyyntiajat on j\u00e4rkeistett\u00e4v\u00e4<\/strong> sek\u00e4 katsoi lyijyammusrajoituksien todellisen tarkoitusper\u00e4n olevan viherideologinen.<\/strong> Korholan lyhyess\u00e4 ajassa, asioiden ytimeen kantaaottavat, faktapohjaiset ulostulot eiv\u00e4t tulleet allekirjoittaneelle t\u00e4ysin yll\u00e4tyksen\u00e4. Korhola on kokenut poliitikko varsinkin EU-parlamentin suhteen. Lis\u00e4ksi olen k\u00e4ynyt h\u00e4nen kanssaan s\u00e4hk\u00f6postin vaihtoa. Allekirjoittaneelle on muodostunut kuva, ett\u00e4 Korhola on rationaalipoliitikko, joka on aidosti kiinnostunut ratkaisemaan mets\u00e4stys- ja riistanhoitopolitiikassa vallitsevat ongelmat ja omaa my\u00f6s rohkeuden tuoda esiin niiden todelliset syyt. Olen my\u00f6s tietoinen, ett\u00e4 h\u00e4n on perehtynyt kirjoittamaani Mets\u00e4styskirjaan. <\/strong>\u00c4\u00e4nest\u00e4jille jotka antavat suurta painoarvoa varsinkin mets\u00e4styspolitiikalle on Eija-Riitta Korhola eritt\u00e4in potentiaalinen ehdokas.<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Varsin kapean aikaikkunan sis\u00e4ll\u00e4 eritt\u00e4in hyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kantoja toi esiin my\u00f6s jo aikaisemmin oheisessa kirjoituksessani mainitsemani Keskustapuolueen kansanedustaja Anne Kalmari.<\/strong> H\u00e4n otti kantaa my\u00f6s maamme virkamiesongelmaan todeten, ett\u00e4 virkamiehilt\u00e4 ei saa apua. Lis\u00e4ksi my\u00f6s Kalmari painotti varislintujen pyyntiaikojen j\u00e4rkeist\u00e4misen t\u00e4rkeytt\u00e4. Kalmari k\u00e4sitteli Eija-Riitta Korholan esiin tuomaa p\u00e4\u00e4ongelmaa eli vakavaksi p\u00e4\u00e4ssytt\u00e4 viherpolitisoitumista viel\u00e4 syvemm\u00e4lt\u00e4 todeten, ett\u00e4 rauhoitettujen lintujen Varsinais-Suomen ELY- keskukseen keskitetty poikkeulupahakemusten k\u00e4sittely tulisi siirt\u00e4\u00e4 toiseen ELY-keskukseen. Kyseist\u00e4 asiaa h\u00e4n perusteli poikkeuslupamenettelyn toimimattomuudella, koska radikaali lintuj\u00e4rjest\u00f6 BirdLife Suomi on erityisen vaikutusvaltainen Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa<\/strong>. Oheisessa kohtaa paneelin puheenjohtaja toimittaja Vesa Kallionp\u00e4\u00e4 l\u00e4hes keskeytti Kalmarin puheenvuoron todeten vapaasti siteeraten, ett\u00e4 \u201dnyt alkaa menn\u00e4 politikoinniksi!\u201d. Kalmarin n\u00e4kemys BirdLife Suomen toiminnasta oli t\u00e4ysin faktaan perustuva ja paneelin puheenjohtajan tulisi olla puolueeton kaikkia panelisteja kohtaan. Oheisessa puheenjohtajan keskusteluun puuttumisessakin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n maamme viherpolitisoituminen, radikaalista vihre\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 ei olisi saanut puhua<\/strong>. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki maamme ELY-keskukset ovat t\u00e4ysin vihreiden kontrollissa, ja BirdLife Suomen vaikutus n\u00e4kyy niiss\u00e4 voimakkaasti. ELY-keskukset ovat Riistakeskuksen ohella h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t viherpolitisoituneet organisaatiot. T\u00e4st\u00e4 johtuen olen kirjoittanut ELY-keskusten harjoittamasta mielivallasta, jossa esiin nousee my\u00f6s BirdLife Suomen kyseisten keskusten virkamiehiksi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t omat j\u00e4senet, yleisluonteisen vakavan esimerkin Mets\u00e4styskirjan sivuille 110-111<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Jatkan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 BirdLife Suomen k\u00e4sittely\u00e4, sill\u00e4 se on muiden radikaalien lintuj\u00e4rjest\u00f6jen ohella k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehdasmaisesti tehtailuilla valituksilla romuttanut riistalle vakavaa vahinkoa aiheuttavien varislintujen poikkeuslupamenettelyn. Kyseinen j\u00e4rjest\u00f6 vaikuttaa monen valtiollisen organisaation toiminnassa ja hankkeissa. BirdLife Suomi tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 muun muassa Luonnonvarakeskuksen kanssa asiayhteydess\u00e4, jossa p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n niin kutsutun Punaisen kirjan<\/strong>, eli el\u00e4inlajien, oheisessa kontekstissa lintulajien uhanalaisuusluokitukset. Radikaali viherj\u00e4rjest\u00f6 on my\u00f6s mukana niin ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n kuin maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoittamassa HELMI-ohjelman tunnetuimmassa osiossa eli SOTKA-projektissa. HELMI-ohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kyseenalaisen soiden \u201dennallistamiseen\u201d ja \u201dsuojeluun\u201d t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n RIEKKO-projektin<\/strong>. Olen kirjoittanut Mets\u00e4styskirjaan kokonaisen luvun nro:5 koskien kyseist\u00e4 ylimitoitettua sek\u00e4 lopullisilta tavoitteiltaan monelta osaa kyseenalaista HELMI-ohjelmaa. Koskien varsinkin kosteikkoprojekteja asiasta tarkemmin kiinnostuneille, osoitan lukuisten tutkimusten my\u00f6t\u00e4 varislintujen aiheuttaman pes\u00e4predaation supikoiraa ja minkki\u00e4 huomattavasti vakavammaksi Mets\u00e4styskirjan sivuilla 258-261<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Anne Kalmari teki my\u00f6s paneelin lopussa mielest\u00e4ni poliittisesti eritt\u00e4in rakentavan eleen antaen \u201dk\u00e4den ojennuksen\u201d koskien poliittista apua Keskustapuolueen osalta hallitukselle<\/strong> mets\u00e4stykseen liittyvien asioiden suhteen. En voi lausua oman puolueeni tai hallituksen nimiss\u00e4 kyseisest\u00e4 asiasta, mutta hallituskoalition toiseksi suurimman puolueen yksitt\u00e4isen\u00e4 poliitikkona totean, ett\u00e4 allekirjoittanut on valmis yhteisty\u00f6h\u00f6n Keskustan kanssa mets\u00e4stys-, riistanhoito- ja mets\u00e4politiikan suhteen.<\/p>\n\n\n\n

Kokoomusta P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelissa edusti kansanedustaja Markku Eestil\u00e4.<\/strong> Liian lyhyeksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 panelistien keskustelussa h\u00e4n onnistui mielest\u00e4ni hyvin kiteytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4t mets\u00e4styspoliittiset ongelmat. Monen muun keskusteluun osallistuneen poliitikon ohella Eestil\u00e4 otti my\u00f6s esiin politisoituneet virkamiehet. <\/strong>Lis\u00e4ksi h\u00e4n painotti vapaasti siteeraten ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden mets\u00e4stysvastaisuutta sek\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 se on saanut maassamme liikaa valtaa.<\/strong> Kuten itsekin olen monesti todennut, mets\u00e4styslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 saataisiin toimivaksi, jos asiaan l\u00f6ytyisi todellista poliittista halukkuutta. Eestil\u00e4 perustellusti totesi, ett\u00e4 valkoposkihanhiin\/merimetsoihin liittyv\u00e4t ongelmat on ratkaistava. Lis\u00e4ksi ainakin allekirjoittaneelle edell\u00e4 mainittuja lintuja koskeva puheenvuoro n\u00e4ytt\u00e4ytyi Eestil\u00e4n \u201drivienv\u00e4list\u00e4\u201d luettavana ihmetyksen\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 edes kyseist\u00e4 hallitusohjelman kirjausta ei ole saatu toteutettua!<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

RKP:ta paneelissa edusti kansanedustaja Anders Norrback.<\/strong> Mielest\u00e4ni Norrbackin t\u00e4rkein sanoma paneelissa oli mets\u00e4styksen l\u00e4ht\u00f6kohtainen salliminen luonnonsuojelualueilla.<\/strong>Luonnon todellinen suojeleminen ei ole ristiriidassa suomalaisen vanhakantaisen mets\u00e4stysperinteen kanssa. Norrback painotti merimetso-ongelmaa, joka on pahimmillaan l\u00e4nsisaaristossa. H\u00e4n esitti, ett\u00e4 vaikka merimetsojen mets\u00e4stys tulevaisuudessa sallittaisiin, suurin osa kyseisen linnun kolonioista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 luonnonsuojelualueilla sijaitsevia saaria ja t\u00e4m\u00e4 tekisi merimetson mets\u00e4styksen vaikeaksi. Allekirjoittanut itse tulkitsee nykyisen, maassamme olevan merimetsolajin carbo sinensisin haitalliseksi vieraslajiksi. <\/strong>N\u00e4in ollen merimetso vaarantaa voimakkaasti niit\u00e4 luontoarvoja, joita muun muassa saaristoon sijoittuvilla luonnonsuojelualueilla sek\u00e4 NATURA-2000 kohteilla halutaan suojella. Lis\u00e4\u00e4 argumentaatiota merimetson haitallisesta vieraslajistatuksesta Mets\u00e4styskirjan sivuilla 303-305.<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

NEGATIIVISTA VARSINAISESTA PANEELISTA:<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Erityisen negatiivisena pid\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4oppositiopuolue SDP ei l\u00e4hett\u00e4nyt paneeliin edustajaa<\/strong> vaikka osallistuminen olisi ollut mahdollista my\u00f6s et\u00e4yhteydell\u00e4. Pid\u00e4n itse SDP:n osallistumattomuutta kuluvan vuoden t\u00e4rkeimm\u00e4ksi luettavaan, mets\u00e4styst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n paneeliin selke\u00e4n\u00e4 osoituksena, ett\u00e4 kyseinen puolue ei priorisoi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 aihealuetta sen todellisuudessa vaatimaan t\u00e4rkeysluokitukseen.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4styslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n akuuttien muutostarpeiden konkreettista vaikutusta koko maallemme ja kansallemme ei aihealueen spesifiyden johdosta ymm\u00e4rret\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti muissakaan puolueissa. Vaalien alla mets\u00e4stysmy\u00f6nteiseksi voi itsens\u00e4 nimitt\u00e4\u00e4 kuka tahansa, mutta valitettava totuus on se, ett\u00e4 todellista ymm\u00e4rryst\u00e4, tietotaitoa ja kokemusta l\u00f6ytyy nykyisest\u00e4 eduskunnasta vain hyvin pienelt\u00e4 osalta! <\/strong>Suomessa on noin 300 000 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4, joten n\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4n suuren kansanryhm\u00e4n olemassa olo tulisi jo aikaansaada ymm\u00e4rrys sille, ett\u00e4 mets\u00e4styslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei ole vain \u201dpieni nyanssi\u201d muussa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/strong> Mets\u00e4styspolitiikka koskettaa suoraan eritt\u00e4in suurta osaa suomalaisia ja ep\u00e4suorasti jokaista kansalaistamme. Vain eritt\u00e4in kiteytettyn\u00e4 toteamuksena maamme huoltovarmuus on yhteen sidottu elinvoimaiseen sek\u00e4 suurpetojen suhteen turvalliseen maaseutuun, jossa maa- ja mets\u00e4talouden harjoittamiseen on olemassa realistiset sek\u00e4 j\u00e4rjelliset mahdollisuudet!<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perussuomalaista puoluetta paneelissa edusti maa- ja mets\u00e4talousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula. <\/strong>My\u00f6s Simula tiedosti maamme vakavan viherpolitisoitumisen todetessaan vapaasti siteeraten, ett\u00e4 asioiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n k\u00e4sittelyyn tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 asiassa olen Simulan kanssa samalla linjalla. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 perustettiin vasta vuonna 1983 ja koko ministeri\u00f6n tarpeellisuus oli enemm\u00e4n viherideologinen kuin todellinen. Muutoin Simulan esiin tuomat n\u00e4kemykset eiv\u00e4t olleet linjassa panelistien suurimman osan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Simula muun muassa esitti hallitusneuvotteluja eritt\u00e4in onnistuneiksi. Aloittaen suuremmasta kontekstista, perussuomalainen politiikka ei ollut rationaalista monen osa-alueen suhteen jo ennen eduskuntavaaleja. En tarkoitushakuisesti \u201dnosta itse\u00e4ni jalustalle\u201d, mutta allekirjoittaneen yli 30 vuoden kokemus ammattimaisesta mets\u00e4styksest\u00e4, riistanhoidosta sek\u00e4 mets\u00e4taloudesta yhdistettyn\u00e4 vahvaan sotilastaustaani, juridiikan hyv\u00e4\u00e4n hallintaan ja erityisosaamisalueideni kansainv\u00e4listen sopimusten t\u00e4sm\u00e4lliseen tuntemiseen muodostavat ison meriitin. Allekirjoittaneen tulisi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olla eduskunnassa<\/strong> ja siell\u00e4 my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isesti olisin, jos \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t olisivat saaneet p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta \u00e4\u00e4nest\u00e4jille ei annettu. Puoluejohto oman valtapolitiikkansa sek\u00e4 suoranaisen kielisyrjinn\u00e4n takia (puhun toisena kielen\u00e4ni ruotsia) ev\u00e4si ehdokkuuteni systemaattisesti ensin Uudenmaan ja my\u00f6hemmin Helsingin vaalipiiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pienemm\u00e4ss\u00e4, mutta my\u00f6s eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 kontekstissa ep\u00e4rationaalisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy Simulan paneelissa eritt\u00e4in onnistuneiksi m\u00e4\u00e4rittelemiss\u00e4 hallitusneuvotteluissa. Puolueeni hallintojohtaja pyysi allekirjoittanutta kirjoittamaan Mets\u00e4styskirjaan pohjautuvan, mets\u00e4stys-, riistanhoito- ja mets\u00e4poliittisen hallitusneuvottelumuistion. Vaikka laatimani muistio jaettiin Perussuomalaisen puolueen neuvottelijoille, j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi miss\u00e4 laajuudessa sit\u00e4 todellisuudessa k\u00e4ytettiin. Jenna Simula johti neuvotteluissa k\u00e4sittelyn alla olevan politiikan neuvotteluty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4, mutta ei edes kutsunut allekirjoittanutta kuultavaksi asiantuntijana.<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa panelisteista sek\u00e4 my\u00f6s Perussuomalaisen puolueen puheenjohtaja Riikka Purra painottivat eduskunnassa tapahtuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ratkaisevaa merkityst\u00e4 koskien mets\u00e4styslakiin liittyvi\u00e4 akuutteja muutostarpeita. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni viitaten pid\u00e4n oudoksuttavana Simulan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 toteamusta, ett\u00e4: \u201dOlemme EU:ssa, k\u00e4rsimme siit\u00e4\u201d.<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelissa Vihreit\u00e4 edusti et\u00e4yhteyden kautta kyseisen puolueen varapuheenjohtaja sek\u00e4 EU-vaaliehdokas Silja Ker\u00e4nen.<\/strong> Ker\u00e4nen ei ainakaan paneelissa esitt\u00e4miens\u00e4 kommenttien puolesta kuulunut Vihre\u00e4n liikkeen radikaaleimpaan siipeen. Edell\u00e4 mainittu selitt\u00e4ytyy suurelta osin sill\u00e4, ett\u00e4 kyseinen poliitikko on kotoisin Kainuusta. Vihreille on hyvin tyypillist\u00e4 se, ett\u00e4 mit\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4 suurkaupungissa henkil\u00f6 el\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n omakohtaista kokemusta luonnosta henkil\u00f6 omaa, sen fanaattisempia ovat my\u00f6s lausunnot.<\/p>\n\n\n\n

Ker\u00e4nen oli my\u00f6s tietoisesti tai tiedostamatta melko rehellinen oman asiantuntijuutensa osalta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4hes kaikki puheenvuoronsa alkoivat vapaasti siteeraten maininnoilla, ett\u00e4: \u201dEn suoraan tied\u00e4\u2026\/En t\u00e4ysin ole lintuasiantuntija\u2026\u201d<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 olevista maininnoista huolimatta, Vihreille tyypillisesti Ker\u00e4nenkin esitti heid\u00e4n perusfraasinsa siit\u00e4, ett\u00e4 suomalainen susikanta on liian heikko kest\u00e4\u00e4kseen mets\u00e4styst\u00e4. Kun otetaan huomioon, ett\u00e4 susihavainnot ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet jopa Helsingin alueella, Ker\u00e4sen susikannan vahvuutta koskevan n\u00e4kemyksen absurdeisuutta alleviivaa se, ett\u00e4 h\u00e4n on kotoisin Kainuusta, joka on vahvaa susialuetta.<\/p>\n\n\n\n

ASIAKOKONAISUUDET, JOTKA OLISIN ITSE ESITT\u00c4NYT:<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jos itse olisin saanut mahdollisuuden osallistua P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin, olisin vallitsevassa tilanteessa esitt\u00e4nyt hallitusohjelman kirjauksista seuraavat hyvin kiteytetyt n\u00e4k\u00f6kannat:<\/p>\n\n\n\n

SUURPEDOT:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansalaiset ovat perustellusti menett\u00e4neet uskonsa suurpetopolitiikkaan. Kuten aikaisemminkin olen todennut, oli kyseess\u00e4 aikanaan puhuttu suotuisa suojelun taso, nykyinen kannanhoidollinen mets\u00e4stys tai uusimpana esille tuotu \u201dRuotsin malli\u201d ne eiv\u00e4t tule toimimaan, koska sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t viranomaisratkaisun, josta vihre\u00e4t voivat valittaa mielest\u00e4ni jopa perustuslain vastaisesti hy\u00f6dynt\u00e4en mets\u00e4styslain 90 \u00a7. Edell\u00e4 esitetyn takia tulisi siirty\u00e4 kiinti\u00f6mets\u00e4stykseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Esimerkkin\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n jopa suomalaisessa kanta-arviossa elinvoimaisena pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 ilvest\u00e4 (kiinti\u00f6mets\u00e4stys luonnollisesti my\u00f6s muille suurpedoille). Loppuvuodesta 2023 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 totesi, ett\u00e4 maastamme voi kaataa 300 ilvest\u00e4. MMM:n asetuksella olisi tullut jakaa poronhoitoalueen etel\u00e4puoleinen Suomi l\u00e4ntiseen, it\u00e4iseen ja etel\u00e4iseen Suomeen. Luvat tasaisesti (100kpl\/maanosa) kaikille kolmelle alueelle. Ilvekselle oma mets\u00e4stysaika, jonka puitteissa mets\u00e4stysoikeuden omaava henkil\u00f6 saa pyydyst\u00e4\u00e4 kyseisi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. Ilveksen ampumisen j\u00e4lkeen ilmoitus Riistakeskukseen, jonka j\u00e4lkeen Riistakeskuksen nettisivuilla olevasta kiinti\u00f6st\u00e4 poistuu 1 kpl. Kiinti\u00f6mets\u00e4stys on nykyisell\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muun muassa hallin sek\u00e4 it\u00e4merennorpan mets\u00e4styksess\u00e4. N\u00e4kyy kaikille asiasta kiinnostuneille Riistakeskuksen p\u00e4\u00e4nettisivuilla. Vihre\u00e4t eiv\u00e4t pysty valittamaan, mets\u00e4stysviranomaiset kuten Riistakeskus eiv\u00e4t muodosta tarpeetonta \u201dv\u00e4liporrasta\u201d sek\u00e4 suurimmat saaliit saadaan siell\u00e4, miss\u00e4 kanta on runsain.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4styslakiin tulisi kirjata suurpetoja koskeva h\u00e4t\u00e4varjelupyk\u00e4l\u00e4<\/strong>, jossa mahdollistetaan pedon tappaminen ihmiseen, koiraan tai maatalousel\u00e4imeen kohdistuvan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n uhan perusteella. Ilmoitus h\u00e4t\u00e4varjeluna ammutusta pedosta paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle, ei poliisille kuten nyky\u00e4\u00e4n. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4ni ilmoitusvelvoitteella paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle henkil\u00f6\u00e4 ei v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti syyllistet\u00e4\/ep\u00e4ill\u00e4 t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 mets\u00e4stysrikoksesta.<\/p>\n\n\n\n

Suurpedon luvattoman tappamisen rikosnimikett\u00e4 tulisi lievent\u00e4\u00e4. T\u00f6rke\u00e4 mets\u00e4stysrikos <\/strong>ei vastaa kansalaisten oikeudentajua. Kyseess\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla vihreiden pelote muun muassa liittyen selke\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4varjelutilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi, kun puhutaan suoranaisesta suurpedon luvattomasta tappamisesta, siihen syyllistyv\u00e4t yleens\u00e4 kunnialliset kansalaiset, nykypolitiikan nurkkaan ajamana, viimeisen\u00e4, ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n\u00e4 h\u00e4t\u00e4varjelukeinona koskien henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkaa koskien ihmisi\u00e4, koiria sek\u00e4 maatalousel\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

SUOMALAINEN OMA-ALOITTEINEN SUOJAMETS\u00c4STYS:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n tulisi lis\u00e4t\u00e4 poikkeuslupaan perustumaton, oma-aloitteinen suojamets\u00e4stys koskien valkoposkihanhea, merimetsoa,<\/strong> kanahaukkaa (ainakin nuorta aikuistunutta yksil\u00f6\u00e4. Nuoren ja vanhan linnun ero on selke\u00e4. P\u00e4\u00e4ongelma kiteytyy nuoriin haukkoihin) <\/strong>sek\u00e4 n\u00e4rhe\u00e4.<\/strong> Kanalinnut varsinkin Etel\u00e4-Suomessa todella uhanalaisia, mutta ne eiv\u00e4t vihreit\u00e4 kiinnosta. Kanahaukka on t\u00e4ysin elinvoimainen, riistan ja erityisesti kanalintujen pahin vihollinen. N\u00e4rhi taas on erikoistunut erityisesti tuhoamaan teeren munapesyeet. Kyseiseen asiakokonaisuuteen liittyy my\u00f6s vakava ep\u00e4loogisuus lintudirektiivin 1 liitteen erityist\u00e4 suojelua vaativien lintujen listassa. Metso, teeri sek\u00e4 mets\u00e4pyy kuuluvat 1 liitteeseen, kanahaukka ja Ruotsissa sallitun pyynnin kohteena oleva n\u00e4rhi eiv\u00e4t kuulu. Allekirjoittaneen laatima malli suomalaisesta oma-aloitteisesta suojamets\u00e4styksest\u00e4 Mets\u00e4styskirjan sivuilla 221-224<\/strong>. Kohdelintuna kyseiselle suojamets\u00e4stykselle olen k\u00e4ytt\u00e4nyt kanahaukkaa, mutta juridiikka on samankaltaisesti sovellettavissa my\u00f6s valkoposkihanheen, merimetsoon sek\u00e4 n\u00e4rheen kuten Mets\u00e4styskirjan kyseisi\u00e4 lintuja koskevissa luvuissa tarkemmin esit\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Saalis tulisi saada my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, nykyinen h\u00e4vitt\u00e4mism\u00e4\u00e4r\u00e4ys t\u00e4ysin perusteeton. Esimerkiksi valkoposkihanhella on erinomainen liha.<\/p>\n\n\n\n

VARISLINTUJEN PYYNTI:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Korpin poronhoitoalueen etel\u00e4puoleinen pyynti tulisi sallia. <\/strong>Korppikanta on runsastunut t\u00e4ysin ylisuureksi, paikoitellen korppeja jopa enemm\u00e4n kuin variksia. Kyseinen lintu aiheuttaa vakavaa vahinkoa riistalle sek\u00e4 maataloudelle (rikkoo rehupaalit). Pyyntiaika poronhoitoalueen ulkopuolella tulisi olla 15.07-15.03 muita varislintuja huomattavasti aikaisemmin alkavan pesinn\u00e4n johdosta.<\/p>\n\n\n\n

Variksen, harakan sek\u00e4 naakan pyyntiaika tulisi j\u00e4rkeist\u00e4\u00e4. <\/strong>Esimerkiksi Etel\u00e4-Suomessa variksen rauhoitus alkaa 10.03 jolloin muuttovarikset eiv\u00e4t viel\u00e4 ole saapuneet. Suomi sijaitsee maantieteellisesti Ruotsin etel\u00e4osaa merkitt\u00e4v\u00e4sti pohjoisempana. Edell\u00e4 mainitusta johtuen variksen, harakan sek\u00e4 naakan pyyntiaika koko maassa tulisi olla 15.07-30.04. On huomioitava, ett\u00e4 kyseisill\u00e4 linnuilla ei ole silloin poikasia ja pyyntiaikojen muutos tekisi mahdolliseksi ilman poikkeuslupia erityisen t\u00e4rke\u00e4n kev\u00e4tpyynnin.<\/p>\n\n\n\n

Varislintujen pyynniss\u00e4 tulisi uudelleen sallia el\u00e4v\u00e4n\u00e4 pyyt\u00e4v\u00e4t varish\u00e4kit sek\u00e4 el\u00e4v\u00e4n variksen k\u00e4ytt\u00e4minen h\u00e4kiss\u00e4 houkuttimena.<\/strong> Varislintuja on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 varsinkin kev\u00e4isin, ennen pesint\u00e4\u00e4 huomattavasti ja varish\u00e4kki on kyseisess\u00e4 toimessa eritt\u00e4in tehokas pyyntilaite. Pyyntilaitteen teho perustuu el\u00e4vien varisten k\u00e4ytt\u00e4miseen isossa varish\u00e4kiss\u00e4 houkuttimena. Ruotsissa sek\u00e4 varish\u00e4kki, ett\u00e4 el\u00e4v\u00e4n variksen k\u00e4ytt\u00f6 houkuttimena on sallittu. Kyseinen pyyntimuoto ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ristiriidassa Bernin sopimuksen sek\u00e4 lintudirektiivin suhteen. H\u00e4kkipyynti\u00e4 puoltaa my\u00f6s metodin \u00e4\u00e4nett\u00f6myys. H\u00e4kkipyynnist\u00e4 ei synny laukausmelua, joten se ei h\u00e4iritse muuta kev\u00e4ist\u00e4 luontoa.<\/p>\n\n\n\n

Varislintujen pyynniss\u00e4 tulisi sallia my\u00f6s \u00e4\u00e4nt\u00e4synnytt\u00e4v\u00e4n koneellisen laitteen eli kasettinauhurin sek\u00e4 variskasetin k\u00e4ytt\u00f6. <\/strong>Perusteluna se, ett\u00e4 varislinnut ovat eritt\u00e4in \u00e4lykk\u00e4it\u00e4. N\u00e4in ollen joka aamu ei kannata olla ampumassa lintuja esimerkiksi huuhkajan kuvaa houkuttimena k\u00e4ytt\u00e4en. Lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4ll\u00e4 on erityisen suuri merkitys pyynnin onnistumiseen. S\u00e4\u00e4n olisi oltava kohtalaisen l\u00e4mmin, aurinkoinen sek\u00e4 tyyni. Edell\u00e4 olevien kahden kohdan johdosta pyynti tulisi olla mahdollisimman tehokasta jokainen mahdollinen pyyntikerta, joita viikossa ei ole luonnollisesti useita. Varispillit eiv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti toimi, joten kasetin k\u00e4ytt\u00f6 olisi eritt\u00e4in perusteltua. Lis\u00e4perusteena lintudirektiivin 13 artikla puoltaa nauhurin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja on muistettava, ett\u00e4 varislinnut eiv\u00e4t ole riistalintuja vaan vahinkolintuja ja niiden pyynti on riistanhoidollista mets\u00e4styst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

VALKOH\u00c4NT\u00c4PEURA:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valkoh\u00e4nt\u00e4peura on Amerikasta aikanaan tuotu riistael\u00e4in ja n\u00e4in ollen ei todellisuudessa kuulu Suomen varsinaiseen luontoon. Peurakanta on voimistunut varsinkin Etel\u00e4 ja L\u00e4nsi-Suomessa yli sietorajan. Peurat aiheuttavat vakavaa vahinkoa niin maataloudelle (esimerkiksi viljelyksille ja varsinkin erikoiskasveille kuten sokerijuurikas<\/strong>) sek\u00e4 mets\u00e4taloudelle h\u00e4vitt\u00e4en istutustaimikot. Taimikoiden tuhoutumisesta johtuen mets\u00e4taloudenharjoittajat pystyv\u00e4t monin paikoin minimoidakseen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kustannukset istuttamaan vain kuusta, koska peura ei sit\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti sy\u00f6. Edell\u00e4 esitetty johtaa aikanaan \u201dkuusi-inflaatioon\u201d ja siihen, ett\u00e4 kuusta istutetaan my\u00f6s laajalti, pakosta sellaisille paikoille, jotka eiv\u00e4t sovi sen mets\u00e4taloudellisesti hyv\u00e4lle kasvulle<\/p>\n\n\n\n

.<\/p>\n\n\n\n

Valkoh\u00e4nt\u00e4peuralta tulisi poistaa Riistakeskuksen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 kaatolupa <\/strong>sek\u00e4 kaatoluvan vaade 500 hehtaarin yhten\u00e4isest\u00e4 mets\u00e4stysalueesta.<\/strong> Mets\u00e4kauris on t\u00e4ysin kotimainen laji, jota paikoin v\u00e4hemm\u00e4n kuin peuroja. Valkoh\u00e4nt\u00e4peura on mets\u00e4kauriin kilpailija. Mets\u00e4kaurista saa silti mets\u00e4st\u00e4\u00e4 vapaasti sen mets\u00e4stysaikana ainoana vaateena saalisilmoitus Riistakeskukselle. Valkoh\u00e4nt\u00e4peuran mets\u00e4stys tulisi jatkossa mahdollistaa samoin edellytyksin kuin mets\u00e4kauriin.<\/p>\n\n\n\n

YHTEENVETO:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelista, EU-vaaliohjelmista, puolueiden Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton nettisivuille\/Jahti-lehteen antamista n\u00e4kemyksist\u00e4 sek\u00e4 mets\u00e4styst\u00e4 koskevista viimeisimmist\u00e4 ajankohtaisista tapahtumista maassamme vedet\u00e4\u00e4n tiivistetty yhteenveto, p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi nousee suurpetopolitiikka.<\/strong> Johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 isossa kontekstissa hallitus sek\u00e4 muut mets\u00e4stysmy\u00f6nteiset puolueet eiv\u00e4t omaa rohkeutta kyseenalaistaa Korkeimman hallinto-oikeuden tulkintaa liittyen kansainv\u00e4lisiin sopimuksiin, kaikki painottavat EU:n tasolla teht\u00e4vien, el\u00e4inlajikohtaisten liitesiirtojen merkityst\u00e4. Allekirjoittanut on asiasta eri mielt\u00e4. Kuten kirjoittamassani Mets\u00e4styskirjassa esit\u00e4n, l\u00e4hes kaikki lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset muutokset on toteutettavissa kansallisella tasolla edellytyksen\u00e4, ett\u00e4 poliittista tahtoa l\u00f6ytyy. Viime eduskuntavaaleissa annettiin aivan liian v\u00e4h\u00e4n painoarvoa kansainv\u00e4liselle politiikalle sill\u00e4 eduskunnassa ratkaistaan my\u00f6s Suomen EU-poliittiset linjanvedot.<\/p>\n\n\n\n

Pid\u00e4n kuitenkin erityisen merkityksellisen\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 pienemm\u00e4ss\u00e4 kontekstissa moni P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin osallistunut poliitikko katsoi oikeusistuimien\/viranomaisten omineen itselleen liian suuren vallan. Kiteytettyn\u00e4 Suomessa ei ole vallan kolmijako-oppi suoraan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valta sek\u00e4 suurelta osin my\u00f6s toimeenpanovalta kuuluvat eduskunnalle ja valtioneuvostolle (hallitus). Eduskunta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s valtiosopimusten\/kansainv\u00e4listen velvoitteiden hyv\u00e4ksymisest\u00e4 tai niist\u00e4 irtisanoutumisesta, n\u00e4in ollen eduskunta on my\u00f6s korkein taho, joka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kyseisten sopimusten\/velvoitteiden soveltamisesta kansallisessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4!<\/strong> Lis\u00e4ksi perustuslakiperusteisesti kansainv\u00e4linen velvoite ei saa vaarantaa valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n kansanvaltaisia perusteita.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4ni painotan, ett\u00e4 tuomioistuinten rooli on vallitsevan lain ja kansainv\u00e4lisen velvoitteen tapauskohtainen tulkinta. Tuomioistuin ei saa omalla tulkinnallaan est\u00e4\u00e4 eduskunnan t\u00e4rkeint\u00e4 toimenpidett\u00e4 eli lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6t\u00e4. KHO on omalla omintakeisella sek\u00e4 monesta muusta EU:n j\u00e4senvaltiosta poikkeavalla<\/strong>tulkinnallaan<\/strong> koskien suurpetoihin liittyvi\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 velvoitteita ylitt\u00e4nyt toimintavaltuutensa. <\/strong>Suurpetolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n \u201dj\u00e4\u00e4dytt\u00e4misell\u00e4\u201d KHO vaarantaa\/tyrm\u00e4\u00e4 my\u00f6s valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n kansanvaltaiset perusteet.<\/p>\n\n\n\n

Pyrkien tiivist\u00e4en esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4argumenttini, Suomessa valta kuuluu kansalle. Kansa antaa eduskuntavaaleissa valtamandaatin parhaaksi katsomalleen poliittiselle ideologialle. Eduskuntavaalien voimasuhteita noudattaen muodostetaan enemmist\u00f6hallitus, joka lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4 muutoksilla toteuttaa tavoitteensa. Tuomioistuimet, oheisessa tapauksessa KHO ei voi yleisp\u00e4tev\u00e4ll\u00e4 tulkinnalla est\u00e4\u00e4 hallituksen eli viimek\u00e4dess\u00e4 kansan tahtotilan toteutumista. Suomen kansa \u00e4\u00e4nesti valtaan mets\u00e4stysmy\u00f6nteisen oikeistohallituksen, mutta silti olemme tilanteessa, jossa KHO omalla kansainv\u00e4listen velvoitteiden tulkinnalla est\u00e4\u00e4 hallituksen suurpetopoliittisten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6nmuutosten toteutumisen ja n\u00e4in ollen suoraan ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vaaranna vaan tyrm\u00e4\u00e4 valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n kansanvaltaiset perusteet. Oheisessa tilanteessa vaadittaisiin paljon painottamaani vahvaa ja selk\u00e4rankaista johtajuutta, johtajuutta, joka ei sallisi tuomioistuimen riist\u00e4\u00e4 itselleen valtaa, joka perustuslakipohjaisesti kuuluu hallitukselle\/eduskunnalle.<\/strong> Kyseisest\u00e4 poliittisjuridisesta kysymyksest\u00e4 tarkemmin kiinnostuneille suosittelen luettavaksi allekirjoittaneen kirjoittaman blogin: \u201dKuka johtaa Suomea?\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaikki maamme mets\u00e4stysmy\u00f6nteiset puolueet sek\u00e4 l\u00e4hes kaikki P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelin panelistit olivat samalla linjalla siit\u00e4, ett\u00e4 kokoajan eskaloituvaan valkoposkihanhi\/merimetso-ongelmaan <\/strong>on saatava nopeasti riitt\u00e4v\u00e4n tehokas ratkaisu. Linjanveto on t\u00e4ysin oikea, sill\u00e4 kuluvan kuun puolessav\u00e4liss\u00e4 ELY-keskus kielsi paukkupatruunoiden k\u00e4yt\u00f6n valkoposkihanhien karkotuksessa, johon muutenkin saadaan vaikeasti lupia. Lis\u00e4ksi kyseisi\u00e4 lintuja ei ELY-keskuksen linjauksen mukaan en\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa saa karkottaa kynn\u00f6spelloilta. Kyseiset uudet m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset yhdistettyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 valkoposkihanhien m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on arvioitu enn\u00e4tyksellinen 1,5 miljoonaa lintuyksil\u00f6\u00e4, pahentavat jo entuudestaan maanviljelij\u00f6iden katastrofaalista tilannetta erityisesti hanhien muuttoreiteill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kiteytettyn\u00e4 ratkaisuna esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyseiset linnut siirret\u00e4\u00e4n luonnonsuojelulain piirist\u00e4 mets\u00e4stett\u00e4viksi lajeiksi mets\u00e4styslakiin. Lakisiirto on perusteltu ja mets\u00e4stys sek\u00e4 luonnonsuojelulain v\u00e4linen el\u00e4inlajiluokitus tulisi muutoinkin saattaa tarkoitusper\u00e4iseksi, kuten Mets\u00e4styskirjan sivuilla 12-17 esit\u00e4n. Suomalaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n laatiminen on vuosi vuodelta vaikeutunut sek\u00e4 muuttunut yh\u00e4 pitk\u00e4kestoisemmaksi prosessiksi. Valkoposkihanhen ja merimetson siirt\u00e4minen mets\u00e4styslain piiriin ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 oma-aloitteisen suojamets\u00e4styslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n s\u00e4\u00e4t\u00e4miselle. Viitaten prosessien pitk\u00e4kestoisuuteen katson, ett\u00e4 ensiksi akuuttiin ongelmaan olisi saatava aikaiseksi ainut toimiva ratkaisu eli suomalainen oma-aloitteinen suojamets\u00e4stys.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vaikka ainoa toimiva ratkaisu eli oma-aloitteinen suojamets\u00e4stys on tuotu jo Mets\u00e4styskirjassa selke\u00e4sti esille, suomalainen politiikka on nykyisell\u00e4\u00e4n hyvin omintakeista, hidasta ja siihen annetaan vaikuttaa my\u00f6s sellaisten tahojen, jotka eiv\u00e4t todellisuudessa omaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa asioissa. Edell\u00e4 esitettyyn viitaten pid\u00e4n jo eritt\u00e4in positiivisena, ett\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 on perustanut ty\u00f6ryhm\u00e4n k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n valkoposkihanhiin sek\u00e4 merimetsoihin liittyvi\u00e4 tarpeellisia lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutoksia. Suhtaudun kuitenkin skeptisesti siihen, ett\u00e4 lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tapahtuisi mink\u00e4\u00e4nlaista suurempaa positiivista k\u00e4\u00e4nnett\u00e4. Pahin skenaario on se, ett\u00e4 valkoposkihanhi\/merimetsolains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 linkitet\u00e4\u00e4n yhteen koskien EU:n tasolla tapahtuvia lintudirektiivin liitesiirtoja. Liitesiirrot eiv\u00e4t tule tapahtumaan ja, kuten olen moneen kertaan todennut, merimetsoa ei edes tarvitse siirt\u00e4\u00e4 pois lintudirektiivin 1 liitteest\u00e4, koska se on jo poistettu vuonna 1997.<\/p>\n\n\n\n

Pid\u00e4n my\u00f6s varteenotettavana skenaariona, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n kyseisten lintujen siirt\u00e4miseen luonnonsuojelulaista mets\u00e4styslakiin, joka tulee olemaan aikaa viev\u00e4 sek\u00e4 suojamets\u00e4styksen kannalta merkitykset\u00f6n asiakokonaisuus. Pahimmassa tapauksessa maassamme jatketaan t\u00e4ysin toimimattomaksi n\u00e4hty\u00e4 poikkeuslupamenettely\u00e4 <\/strong>jollain uusilla lakiin kirjatuilla sanamuodoilla. Edell\u00e4 mainitun huonoimman ja jo etuk\u00e4teen toimimattomaksi todettavan poikkeuslupapolitiikan jatkamisen riski\u00e4 alleviivaa Perussuomalaisen puolueen Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liiton sivustolla esitt\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys. <\/strong>Sitaattikiteytyksen\u00e4 Perussuomalaisen puolueen virallisessa vastauksessa todetaan seuraavaa: \u201dValkoposkihanhi tulisi siirt\u00e4\u00e4 mets\u00e4styslain mukaiseksi riistalajiksi ja siten sallia POIKKEUSLUPIEN turvin niiden mets\u00e4stys [ ] EU sallii poikkeuslupamets\u00e4styksen ja lintua ammutaan naapureissamme esimerkiksi suojamets\u00e4stystermin alla. Suomen tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 POIKKEUSLUPAK\u00c4YT\u00c4NT\u00d6\u00c4\u201d.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Oma-aloitteinen suojamets\u00e4stys on my\u00f6s tietynlainen valtiokohtainen \u201dpoikkeuslupa\u201d. Siin\u00e4 muun muassa lintudirektiivin 9 artiklan poikkeusperusteet s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n suoraan kansalliseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Allekirjoittaneella ei ole tiedossa kuka on kirjoittanut Perussuomalaisen puolueen virallisen vastauksen. Toivon, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on henkil\u00f6, joka ei ole riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla perehtynyt kyseiseen teemaan ja n\u00e4in ollen on sekoittanut terminologian siten, ett\u00e4 puolue tarkoittaa poikkeuslupak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 oma-aloitteista suojamets\u00e4styst\u00e4. Poikkeusluvat tulevat kuitenkin vastauksessa niin selke\u00e4sti monta kertaa esille, ett\u00e4 pid\u00e4n realistisena mahdollisuutena Perussuomalaisen puolueen pyrkiv\u00e4n jatkamaan valkoposkihanhen sek\u00e4 merimetson poikkeuslupiin perustuvaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Jos asia todellakin on n\u00e4in, kyseess\u00e4 olisi eritt\u00e4in ep\u00e4rationaali poliittinen kannanotto. Toisin sanoen yht\u00e4 voimakkaasti kuin allekirjoittanut on kritisoinut kyseisen politiikan toimimattomuutta, Perussuomalainen puolue taas haluaisi pysy\u00e4 toimimattomaksi todetussa poikkeuslupalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perussuomalaisen puolueen puoluejohdon omintakeinen politiikka koskien mets\u00e4styst\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy my\u00f6s selke\u00e4sti P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelissa. Panelisteista Keskustan Anne Kalmari toimii eduskunnan maa- ja mets\u00e4talousvaliokunnan varapuheenjohtajana sek\u00e4 Kokoomuksen Eestil\u00e4 ja RKP:n Norrback j\u00e4senin\u00e4. Silti heid\u00e4n, kuten my\u00f6s paneeliin osallistuneen KD:n EU-vaaliehdokas Korholan kannanotot poikkesivat huomattavasti Perussuomalaisten Jenna Simulan n\u00e4kemyksist\u00e4, joka toimii kyseisen valiokunnan puheenjohtajana.<\/p>\n\n\n\n

Allekirjoittanut pit\u00e4\u00e4 maamme kaikilla politiikan saroilla olevana p\u00e4\u00e4ongelmana oikeusinstanssien itselleen omaaman, niille kuulumattoman vallan lis\u00e4ksi demokraattisesti, vaaleilla valitun johdon ohi tapahtuvaa, vaaleissa vaihtumattomien VIRKAMIESTEN ep\u00e4suoraa politikointia. <\/strong>My\u00f6s P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin osallistuneista poliitikoista erityisesti Keskustan Kalmari, KD:n Korhola sek\u00e4 Kokoomuksen Eestil\u00e4 nostivat edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni virkamiesvallan esille.<\/p>\n\n\n\n

Ministeri\u00f6iss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla korkein vaaleissa vaihtumaton virkamies on ministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6. <\/strong>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n uudeksi kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi aikav\u00e4lille 01.02.2024- 31.01.2029 on nimitetty mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ksi itse\u00e4\u00e4n kutsuva Pekka Pesonen.<\/strong> Jo uuden teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 kuukausina Pesonen esitti Jahti-lehden 2\/24 lyhyess\u00e4 haastattelussa eritt\u00e4in oudoksuttavan n\u00e4kemyksen. Vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes kaikki P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin osallistuneet panelistit sek\u00e4 my\u00f6s Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto itse pit\u00e4v\u00e4t eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 varislintujen pyyntiajat saadaan j\u00e4rkeistetty\u00e4,<\/strong> kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pesonen on eri mielt\u00e4. <\/strong>Suorana sitaattina Jahti-lehden sivulta nro:34: \u201dSen sijaan varislintujen rauhoitusaikojen v\u00e4ljent\u00e4minen ei saa vihre\u00e4\u00e4 valoa. \u2013Komissio tarkisti muutama vuosi sitten nykyiset pesim\u00e4rauhoitusajat, ja variksen pesim\u00e4rauhoitusajan taustalla on komission valvontamenettely. Rauhoitusaikojen muuttaminen on t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta vaikeaa, Pesonen pohtii\u201d.<\/em> Asiassa ei todellisuudessa ole mit\u00e4\u00e4n vaikeaa. Pid\u00e4n kuitenkin mets\u00e4stys- ja riistanhoitopolitiikan suhteen eritt\u00e4in huolestuttavana, ett\u00e4 MMM:n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 esitetyn n\u00e4k\u00f6kannan koskien jopa riistael\u00e4imille vakavaa vahinkoa aiheuttavaa varista! <\/strong>Jos edes variksen rauhoitusaikaa ei saada j\u00e4rkeistetty\u00e4, on aivan turha odottaa mit\u00e4\u00e4n positiivista muutosta esimerkiksi suurpetojen tai valkoposkihanhien suhteen.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa, monesta muusta EU:n j\u00e4senvaltiosta, kuten Ruotsista t\u00e4ysin poikkeavia varislintujen pyyntiaikoja perustellaan muun muassa lintudirektiivin 7 artiklan 4 kohdan toisella alakohdalla, jossa suorana sitaattina todetaan: Kun on kyse muuttavista lajeista, j\u00e4senvaltioiden on huolehdittava erityisesti siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4styslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n alaisia lajeja ei mets\u00e4stet\u00e4 niiden lis\u00e4\u00e4ntymiskauden aikana tai niiden palatessa pesimisalueilleen\u201d.<\/em> On muistettava fakta, jonka EU komissiokin on my\u00f6nt\u00e4nyt siit\u00e4, ett\u00e4 lintudirektiivi on aikanaan suunniteltu ja laadittu juuri koskemaan riistalintujen mets\u00e4styst\u00e4. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni lintudirektiivin sitaatti on paikallaan monen harvinaisemman riistalinnun kohdalla. On kuitenkin erityisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 muistaa, ett\u00e4 esimerkiksi varis ei ole riistalintu vaan vahinkolintu. N\u00e4in ollen varisten pyynti ei ole riistalintuun kohdistuvaa mets\u00e4styst\u00e4. Kyseess\u00e4 on riistanhoidollinen pyynti, jonka tarkoituksena on muuttovaristen saavuttua ennen pesint\u00e4\u00e4 tapahtuva varisten mahdollisimman tehokas v\u00e4hent\u00e4minen erityisesti riistan pesinn\u00e4n onnistumisen suojaamiseksi.<\/strong> Lintudirektiivin edell\u00e4 siteeraamaani kohtaa ei ole tarkoitettu koskemaan riistalinnuille vahinkoa aiheuttavia lintuja.<\/p>\n\n\n\n

Erityist\u00e4 painoarvoa varislintujen pyyntiaikojen j\u00e4rkeist\u00e4miselle antaa my\u00f6s lintudirektiivin 1 ja 13 artikla. Kaikki Euroopassa luonnonvaraisina el\u00e4v\u00e4t lintulajit kuuluvat direktiivin 1 artiklaan. 13 artiklassa taas suorana sitaattina todetaan, ett\u00e4: \u201dT\u00e4m\u00e4n direktiivin mukaisesti toteutetut toimenpiteet eiv\u00e4t saa johtaa 1 artiklassa tarkoitettujen lintulajien nykyisen suojelutilanteen huononemiseen\u201d.<\/em><\/strong> Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni viitaten variksen, kuten monen muunkin vahinkolinnun voimakkaat sek\u00e4 perusteettomat pyyntirajoitukset ovat 13 artiklan vastaisia. <\/p>\n\n\n\n

HUOMIOITAVAA \u00e4\u00e4nest\u00e4jille:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto mahdollistaa mets\u00e4st\u00e4ville\/mets\u00e4stysmy\u00f6nteisille EU-vaaliehdokkaille oman esittelyn kirjoittamisen kyseisen liiton nettisivuille. Pid\u00e4n erityisen merkityksellisen\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Perussuomalaisen puolueen EU-vaaliehdokas ja puolueen ajatuspajan, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Gr\u00f6nroos<\/strong> kirjoittaa esittelyss\u00e4\u00e4n suorana sitaattina seuraavaa: \u201d[ ] Vaikka oma kokemus mets\u00e4styksest\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt (toistaiseksi) kapeaksi, niin olen saanut aika hyv\u00e4n kuvan mets\u00e4stykseen liittyvist\u00e4 haasteista, kun ajatuspajamme julkaisi viime vuonna Arno Westerholmin kirjoittaman teoksen Mets\u00e4styskirja- mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n ja riistanhoitajan puheenvuoro, jossa k\u00e4siteltiin aihetta kattavasti (teos luettavissa verkossa: https:\/\/www.suomenperusta.fi\/julkaisu\/metsastyskirja\/<\/a>)\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Gr\u00f6nroosin julkilausumaa voidaan pit\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 kertana, kun vaaleissa ehdolla oleva ehdokas tuo suoraan esiin Mets\u00e4styskirjan sek\u00e4 siin\u00e4 esitetyt n\u00e4kemykset. Allekirjoittanut tuntee Gr\u00f6nroosin hyvin ja tied\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4n on lukenut Mets\u00e4styskirjan hyvin tarkkaan. Lis\u00e4ksi olen k\u00e4ynyt Gr\u00f6nroosin kanssa lukuisia keskusteluja teoksen aihealueeseen liittyvist\u00e4 teemoista. Edell\u00e4 esitettyyn viitaten, vaikka Gr\u00f6nroosilla ei juuri ole henkil\u00f6kohtaista kokemusta mets\u00e4styksest\u00e4, rohkenen todeta, ett\u00e4 h\u00e4n on yksi EU-vaaliehdokkaista, joka omaa parhaimman ja ajantasaisimman tiedon sek\u00e4 ymm\u00e4rryksen koskien mets\u00e4stykseen sek\u00e4 riistanhoitoon liittyvist\u00e4 vakavista ongelmista ja niiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 ratkaisuista. H\u00e4nen muidenkin hyvien teesiens\u00e4 lis\u00e4ksi, suosittelen kaikkia, jotka tulevissa vaaleissa antavat painoarvoa mets\u00e4stys-, riistanhoito- ja mets\u00e4politiikan ratkaisemiseksi kuten Mets\u00e4styskirjassa esit\u00e4n, \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n SIMO GR\u00d6NROOSIA!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

ARVIO TILANTEEN KEHITTYMISEST\u00c4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kyky arvioida tilanteen kehittymist\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 ominaisuus niin poliitikolle, sotilaalle, kuin mets\u00e4st\u00e4j\u00e4lle. Vaikka mielell\u00e4ni toteaisin lukijakunnalle kaiken muuttuvan paremmaksi, en koskaan kirjoita sellaista, mihin en itsekk\u00e4\u00e4n usko.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4talouden <\/strong>yll\u00e4 ovat edelleen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samat uhkakuvat kuin Mets\u00e4styskirjan kirjoitushetkell\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4n konkreettista ei ole saatu aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Suurpetopolitiikan <\/strong>suhteen tuoreimpana tilannetietona hallitus on laatinut asetusluonnoksen, jolla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan vahinkoperusteisten suurpetolupien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutusta. T\u00e4m\u00e4 on luonnollisesti oikeansuuntainen toimi ja uskon, ett\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri Sari Essayahilla sek\u00e4 monella muulla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa omaavalla poliitikolla on vilpit\u00f6n tavoite tilanteen parantamiseksi. Kuitenkin kuten laajasta kirjoituksestani k\u00e4y selville, he ovat vallitsevassa suomalaisessa poliittisessa tilanteessa kirjaimellisesti \u201dpuun ja kuoren v\u00e4liss\u00e4\u201d Asetusluonnos on edelleen poikkeuslupaperusteinen. Poikkeuslupahakemukset k\u00e4sittelee viherpolitisoitunut Riistakeskus. Jos lupa my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, vihre\u00e4t tehdasmaisesti valittavat jokaisesta my\u00f6nnetyst\u00e4 poikkeusluvasta paikalliseen hallinto-oikeuteen. Nykyisen omintakeisen oikeusinstanssien tulkinnan takia suurin osa ellei kaikki my\u00f6nnetyist\u00e4 luvista saatetaan toimeenpanokieltoon ja my\u00f6hemmin ne joutuvat kielteisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohteeksi. Suurpetopolitiikka, joka nykyisell\u00e4\u00e4n on kiinnisidottu EU:n suojelustatus liitteiden muuttamiseen, on pitk\u00e4 ja ep\u00e4varma prosessi. Uskon, ett\u00e4 suurpetotilanne tulee kuluvan vuoden aikana eskaloitumaan entisest\u00e4\u00e4n ja esit\u00e4n vakavan huolenaiheeni siit\u00e4, ett\u00e4 petokantojen jatkuvasti kasvaessa ihmisuhrit tulevat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yh\u00e4 ajankohtaisemmiksi!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valkoposkihanhi\/merimetso-ongelma <\/strong>ei maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n asettamasta ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4 huolimatta tule ratkeamaan jo ajan puutteen takia kuluvan vuoden aikana. Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni alleviivaa poliittiset ulostulot siit\u00e4, ett\u00e4 kyseistenkin lintujen osalta ensimm\u00e4inen ratkaisu olisi lintudirektiivin liitesiirrot, joita ei todellisuudessa tarvita ja painotan j\u00e4lleen tilannerealismin puutetta esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 merimetso ei kerta kaikkiaan kuulu lintudirektiivin 1 liitteeseen. Olen hyvin skeptinen sen suhteen, ett\u00e4 maassamme siirrytt\u00e4isiin suoraan oma-aloitteiseen suojamets\u00e4stykseen, vaikka se olisi t\u00e4ysin mahdollista. Vallitseva vuosi tulee kulumaan kyseisten lintujen siirt\u00e4mismahdollisuuksien kartoittamisessa luonnonsuojelulaista mets\u00e4styslakiin. Tilannetta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tee helpommaksi se, ett\u00e4 luonnonsuojelulaki kuuluu ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n toimenkuvaan, joka on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin viherpolitisoitunut. Merimetsokanta kasvaa ja maanviljelij\u00e4t tulevat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n katastrofaaliset tappiot valkoposkihanhien syysmuuttoreiteill\u00e4 lintukannan jatkuvasti kasvaessa. <\/p>\n\n\n\n

Liittyen maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6n lausuntoon, olen melko pessimistinen my\u00f6s sen suhteen, ett\u00e4 historian mets\u00e4stysmy\u00f6nteisin hallitus saisi edes j\u00e4rkeistetty\u00e4 varislintujen pyyntiajat tulevalle kev\u00e4\u00e4lle.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuten olen todennut, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes kaikki Mets\u00e4styskirjassa esitt\u00e4m\u00e4ni lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset muutokset pystyt\u00e4\u00e4n toteuttamaan kansallisella tasolla eduskunnassa. Kysymys on puhtaasti poliittisesta tahtotilasta ja siit\u00e4, ett\u00e4 vaaleilla valittu johto omaisi rohkeuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 valtaa, mink\u00e4 perustuslaki sille suo.<\/strong> Edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni fakta mahdollistaa my\u00f6s positiiviset yll\u00e4tykset, vaikka itse<\/strong> olen suunnannut katseeni jo vuoteen 2025.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koska realistisin skenaario kuluvalle vuodelle on se, ett\u00e4 tulemme viel\u00e4 kerran kirjaimellisesti \u201dly\u00f6m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4mme sein\u00e4\u00e4n\u201d enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n poikkeuslupaperusteisilla asetuksilla, laeilla sek\u00e4 niiden yrityksill\u00e4, vallitseva tilanne ei loputtomiin voi jatkua j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti oheisen vuoden ep\u00e4onnistumisen j\u00e4lkeen maamme rationaalipoliitikot tulevat ottamaan takaisin itselleen vallan, joka nyt on oikeusistuimien sek\u00e4 politisoituneen virkamieskoneiston lakiin perustumattomasti riist\u00e4m\u00e4.<\/strong> Kyseist\u00e4 tapahtumaketjua tulee siivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s jatkuvasti paheneva kansan luottamuspula politiikkaan. Ei ole normaalia ja hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaaleista toiseen, jopa eduskuntavaaleissa, jotka ovat perustellusti vaaleista t\u00e4rkeimm\u00e4t, noin 30 % \u00e4\u00e4nioikeutetuista ei \u00e4\u00e4nest\u00e4. Kyse on merkitt\u00e4v\u00e4n suuresta kansanryhm\u00e4st\u00e4 ja sit\u00e4 ei selitet\u00e4 syrj\u00e4ytymisell\u00e4, vaan tosiasia on, ett\u00e4 kyseinen osa kansasta on perustellusti menett\u00e4nyt luottamuksensa politiikkaan, oikeuslaitokseen sek\u00e4 viranomaisiin. T\u00e4m\u00e4 luottamus on saatava takaisin ja se vaatii realistisia toimia, ei kaunopuheita.<\/p>\n\n\n\n

Uskon ensi vuonna tapahtuvaan ainakin osittaiseen k\u00e4\u00e4nteeseen my\u00f6s sen johdosta, ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4n 2027 eduskuntavaalit l\u00e4hestyv\u00e4t ja se luo huomattavan poliittisen paineen, joka varmasti antaa nykyisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jillemme \u201dlis\u00e4puhtia\u201d konkreettisiin toimiin.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s allekirjoittanut tulee jatkamaan poliittista toimintaa. Harkitsen vakavasti asettumista ehdokkaaksi puheenjohtajistovaaleissa, jotka pidet\u00e4\u00e4n Perussuomalaisen puolueen puoluekokouksessa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025. Lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ehdolle asettumisesta sek\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 puheenjohtajan paikkaa ensisijaisesti haen, julkaisen my\u00f6hemmin. Jos tulen valituksi Perussuomalaisen puolueen nykyjohto ei en\u00e4\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tasolla voi est\u00e4\u00e4 poliittisten sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisten n\u00e4kemysteni esiintuontia ja k\u00e4sittely\u00e4!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00e4n kirjoitukseni usein esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni armeijan vanhaan viisauteen, jossa todetaan, ett\u00e4: \u201dYleens\u00e4 lopulta voitto seuraa oikeuden ja totuuden miekkaa\u201d<\/strong>. Uskon ja toivon, ett\u00e4 n\u00e4in tulee lopulta tapahtumaan my\u00f6s poliittisessa taistelussa koskien mets\u00e4stys-, riistanhoito- ja mets\u00e4politiikkaa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ARVIO TILANTEEN KEHITTYMISEST\u00c4 METS\u00c4STYS-, RIISTANHOITO- JA METS\u00c4POLIITIIKAN OSALTA Suomen Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto j\u00e4rjesti 20.04 P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelin koskien hallitusohjelmaan kirjattujen mets\u00e4styst\u00e4 koskevien osioiden vallitsevaa tilaa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 valmistelua. Kyseiseen P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin osallistui maa- ja mets\u00e4talousministeri Sari Essayahin lis\u00e4ksi edustaja kaikista vallassa olevan hallituskoalition puolueista sek\u00e4 oppositiosta Keskustan ja Vihreiden edustaja. Katson, ett\u00e4 P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeli oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 linjoja vet\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 kuluvan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,8,7],"tags":[],"class_list":["post-133","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-metsapolitiikka","category-metsastys","category-riistanhoito"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"anssi","author_link":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/author\/anssi\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Mets\u00e4politiikka<\/a> Mets\u00e4stys<\/a> Riistanhoito<\/a>","rttpg_excerpt":"ARVIO TILANTEEN KEHITTYMISEST\u00c4 METS\u00c4STYS-, RIISTANHOITO- JA METS\u00c4POLIITIIKAN OSALTA Suomen Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4liitto j\u00e4rjesti 20.04 P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneelin koskien hallitusohjelmaan kirjattujen mets\u00e4styst\u00e4 koskevien osioiden vallitsevaa tilaa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 valmistelua. Kyseiseen P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeliin osallistui maa- ja mets\u00e4talousministeri Sari Essayahin lis\u00e4ksi edustaja kaikista vallassa olevan hallituskoalition puolueista sek\u00e4 oppositiosta Keskustan ja Vihreiden edustaja. Katson, ett\u00e4 P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4paneeli oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 linjoja vet\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 kuluvan…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":134,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions\/134"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/arnowesterholm.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}